kokonaisenergiankulutukseen

Kokonaisenergiankulutus on termi, jota käytetään kuvaamaan yhteiskunnan energiankäytön kokonaismäärää tietyllä ajanjaksolla ja alueella. Se kattaa sekä loppukäyttöenergian että energiaa tuotantoprosesseihin liittyvät muuntamisen ja jakelun häviöt. Kokonaisenergiankulutuksella seurataan, kuinka paljon energiaa yhteiskunta tarvitsee toimintansa ylläpitämiseen, ja sitä käytetään energiapolitiikan tilastoinnissa ja kehityksen arvioinnissa.

Komponentteja ovat yleensä primäärienergian kokonaiskulutus sekä loppukäyttöenergia. Primäärienergia kuvaa energiaa alkuperäisessä muodossaan ennen muuntamista, kuten öljy, maakaasu ja kivihiili, kun taas loppukäyttöenergia koostuu siitä, mitä kuluttajat ja yritykset käyttävät suorana energiankäyttöön (lämmitys, liikenne, teollisuus). Muuntamisen ja siirron häviöt sisältyvät kokonaiskulutukseen.

Tilastointi ja vertailut perustuvat usein kansallisiin ja kansainvälisiin tietoihin. Tilastokeskus, IEA, Eurostat ja muut toimijat tuottavat tietoja kokonais- ja loppukäyttöenergian kulutuksesta sekä energiatehokkuudesta. Käytetyt mittayksiköt ovat yleisimmin terawattitunnit (TWh) tai exajoule (EJ), sekä asukaskohtaiset luvut. Eri maiden tilastointikäytännöt voivat johtaa eroihin luvuissa.

Ajurit ja trendit vaikuttavat kokonaiskulutukseen: väestö- ja talouskasvu, energian hinta ja saatavuus, teknologinen kehitys sekä sähköistymisen edistäminen ja ilmastopolitiikka. Kehittyvissä talouksissa kokonaiskulutus voi kasvaa ennen kuin energiatehokkuusparannukset ja uusiutuvat energialähteet merkitsevästi vaikuttavat.

Kokonaisenergiankulutuksen tieto auttaa arvioimaan energiaturvallisuutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä talouspolitiikan vaikuttavuutta, ja sen avulla voidaan tehdä kansainvälisiä vertailuja sekä seurata etenemistä kohti kestävämpää energiankäyttöä.