energiatehokkuusparannukset

Energiatehokkuusparannukset tarkoittavat toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää energian kulutusta säilyttäen tai parantaen toiminnallisuutta, mukavuutta ja tuotosten laatua. Ne voivat kohdistua rakennuksiin, teollisiin prosesseihin, liikenteeseen sekä julkiseen hallintoon. Tyypillisiä tavoitteita ovat pienemmät lämmitys-, jäähditys-, valaistus- ja käyttösähkölaskut sekä pienemmät kasvihuonekaasupäästöt.

Rakennuksissa energiatehokkuusparannukset keskittyvät rakennusosan tiivistämiseen ja eristämiseen, ilmanvuotojen vähentämiseen, energiatehokkaisiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin sekä valaistukseen. Esimerkkejä ovat ikkunoiden uusiminen, ilmanvaihdon lähilämmöntalteenotto, lämpöpumppujen käyttöönotto ja LED-valaistus. Teollisuudessa keskiössä ovat prosessien energiatehokkuuden parantaminen, hukkalämmön talteenotto, moottorien ja voimansiirron energiatehokkuus sekä energianhallintajärjestelmät. Liikenteessä voidaan tehostaa polttoaineiden käyttöä energiatehokkailla ajoneuvoilla, kuljetusverkon optimoinnilla sekä tukemalla kevyttä liikennettä ja sähkö- tai biopolttoaineisiin siirtymistä.

Toteutus alkaa energiatarkastuksesta tai energiatehokkuusvaikutusten analyysistä, jonka perusteella asetetaan prioriteetteja kustannus-hyötykriteereillä. Rahoitusvaihtoehtoja voivat olla valtion tai kunnan tukimuodot, lainat sekä energiatehcpanon kannustimet. Hyödyt kattavat pienemmät energiakustannukset, kasvaneet käyttövuosien mukavuus ja pienempi ympäristökuorma. Hankkeiden toteuttaminen vaatii usein ylläpidon huomioimista, mittareiden asennusta sekä säännöllistä seurantaa.