Ruokaravinteet

Ruokaravinteet ovat ruoasta saatavia aineita, jotka tukevat elimistön normaalia toimintaa. Ne jaetaan makroravinteisiin—hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat sekä niihin liittyvät välttämättömät rasvahapot— sekä mikroravinteisiin, joihin kuuluvat vitamiinit ja kivennäisaineet sekä pienemmät, elimistön toimintaan vaikuttavat yhdisteet. Ravintokuitu ja vesi ovat ruokavalion keskeisiä osia, mutta niitä käsitellään usein hieman eri tavoin kuin perinteisiä mikro- ja makroravinteita.

Ravinteiden tarve on yksilöllistä ja riippuu iästä, sukupuolesta, terveydentilasta sekä fyysisestä aktiivisuudesta. Monipuolinen ruokavalio, joka sisältää täysjyvät viljat, runsaasti kasviksia ja hedelmiä, palkokasveja, riittävästi proteiinia sekä maitotuotteita tai niiden korvikkeita, tyydyttää suurimman osan tarpeista. Puutteet ja liiallinen saanti voivat vaikuttaa terveyteen; esimerkkejä ovat raudanpuute, D-vitamiinin puute sekä kalsiumin ja sinkin riittävyys. Rasvojen liiallinen saanti sekä runsas sokerin käyttö voivat lisäksi heikentää terveyttä, vaikka kyse on energian lähteistä.

Ruokaravinteet ovat ensisijainen lähde ravitsemukselle; ravintolisät voivat olla tarpeen silloin, kun ruokavaliosta ei saada riittäviä määriä tiettyjä ravinteita. Fortifikaatio eli elintarvikkeisiin lisättyjen ravinteiden käytöstä on yleistä terveyden edistämiseksi ja joidenkin väestöryhmien erityistarpeiden kattamiseksi.

Suomessa sekä EU-lainsäädäntö että kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat ruokaravinteiden arviointia, merkintöjä ja fortifikaatiota. Tiedot ravintoaineista löytyvät muun muassa ravitsemusohjeista ja ruoktaineistosta, kuten Fineli.

---