vitamiinit

Vitamiinit ovat ihmiselle välttämättömiä orgaanisia yhdisteitä, joita elimistö ei useinkaan pysty tuottamaan riittävästi. Pieninä määrinä ne tukevat lukuisia biokemiallisia reaktioita, kasvua, kudosten ylläpitoa sekä näön ja immuunijärjestelmän toimintaa. Koska vitamiineilla ei ole energiantuotantoa, niiden tehtävä liittyy pääasiassa aineenvaihdunnan säätelyyn ja solujen normaalin toiminnan varmistamiseen.

Vitamiinit jaotellaan yleisesti rasvaliukoisiin (A, D, E ja K) sekä vesiliukoisiin (C sekä B-ryhmän vitamiinit: B1, B2, niasiini, B6, B12, foolihappo, biotiini ja pantoteenihappo). Rasvaliukoiset vitamiinit voivat kertyä elimistöön ja niitä voi saada liikaa, kun taas vesiliukoiset koostuvat useimmiten virtsaan erittyvistä pitoisuuksista, ja niiden säännöllinen saanti on tärkeää. Liiallinen rasvaliukoisten vitamiinien saanti voi johtaa toksisuuteen, kun taas liiallinen vesiliukoisten vitamiinien pitkäaikainen puute on yleisempää kuin liiallinen toksinen vaikutus.

Ravinto tarjoaa vitamiinit monipuolisesti: vihannekset, hedelmät, täysjyvävilja sekä maitotuotteet tai proteiininlähteet kuten liha tai kala ja kasvipohjaiset vaihtoehdot. Vegaanisessa ruokavaliossa B12-vitamiinista on huolehdittava, ja D-vitamiinia voidaan tarvita lisänä etenkin talviaikaan. Monipuolinen ruokavalio on tärkein tapa saavuttaa riittävä vitamiinien saanti.

Puutosoireet riippuvat vitamiinista ja voivat vaikuttaa näköön, ihoon, verenkiertoon, kasvuun tai hermostoon. Yleisimmät riskit ja haitat korostuvat pitkällä aikavälillä, eikä toksisuutta tulisi yrittää tavoitella. Suositeltu päivittäinen saanti vaihtelee iän, sukupuolen ja terveydentilan mukaan, ja lisäravinteita tulisi käyttää harkiten terveydenhuollon ohjein.