verenkiertoon

Verenkiertoon on suomen kielen illatiivimuoto verenkierto-sanasta, jolla viitataan verenkiertojärjestelmään sekä siihen, että aineet päätyvät verenkiertoon. Sitä käytetään erityisesti lääketieteellisessä ja biologisessa kontekstissa kuvaamaan suunnan ilmaisua tai päätymistä verenkiertoon.

Verenkierto koostuu sydämestä, verisuonista ja verestä. Järjestelmä jakautuu keuhkoverenkierrokseen (pulmonaarinen kierto) ja systeemiseen kiertoon. Keuhkoverenkierroksessa sydämen oikea kammio pumppaa verta keuhkoihin hapetettavaksi, ja verenkierron keuhkoista palaaminen sydämeen mahdollistaa hapen siirtymisen vereen. Systeeminen kierto toimittaa hapettuneen veren kehon kudoksiin ja palauttaa veren takaisin sydämeen.

Verenkierron tehtävä on toimittaa happea ja ravinteita soluille sekä poistaa hiilidioksidia ja aineenvaihdunnan jätetuotteita. Se kuljettaa myös hormoneja ja immuunijärjestelmän soluja sekä auttaa lämmönsäätelyssä. Verenkierron toimintaa säätelevät autonominen hermosto ja hormonaaliset signaalit; sydämen pumppausnopeutta sekä verisuonten vastusta säädellään kehon tarpeiden mukaan.

Lääketieteessä termiä verenkiertoon käytetään usein kuvaamaan, että lääke tai neste päätyy suoraan verenkiertoon, esimerkiksi annosteltaessa suonensisäisesti. Verenkierron häiriöt voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia; yleisiä tiloja ovat verenpainetauti, ateroskleroosi, sydämen vajaatoiminta ja laskimotukokset.

Etymologia: Verenkierto muodostuu sanoista veri ja kierto; illatiivimuoto verenkiertoon ilmaisee siirtymistä kohti verenkiertoa.