hormoneja

Hormoneja ovat kemialliset viestiaineet, joita endokriiniset rauhaset sekä jotkin muut solut erittävät verenkiertoon. Ne kulkeutuvat kohdesoluille veren kautta ja säätelevät laajasti kehon toimintoja, kuten aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä ja homeostaasin ylläpitoa.

Hormoneja voidaan luokitella pääryhmiin rakenteen mukaan: peptidihormonit ja proteiinihormonit (esim. insuliini, kasvuhormoni), steroidihormonit (esim. kortisoli, estrogeeni, testosteroni) sekä aminohappopohjaiset hormonit (esim. adrenaliini, tyroksiini).

Hormonit vaikuttavat kohdesoluihinsa sitoutumalla reseptoreihin. Peptidi- ja proteiinihormonit sekä joidenkin aminohappopohjaisten hormoniensa vaikuttavat solukalvoreseptoreiden kautta, kun taas steroidihormonit ja tyroksiini kulkeutuvat solun sisälle ja vaikuttavat geenien ilmentymiseen. Signaali voi olla nopea tai pitkäkestoinen riippuen hormonityypistä ja reseptorisysteemin herkkyydestä.

Endokriinisen järjestelmän keskeinen ohjaus on hypotalamus ja aivolisäkkeet. Hypotalamus vapauttaa hormoneja, jotka säätelevät aivolisäkkeen etulohkoa, joka puolestaan erittää hormoneja kilpirauhassyklien, lisämunuaisten ja sukuelinten toiminnan sekä haiman säätelyyn. Muita tärkeitä rauhasia voivat olla kilpirauhanen, lisämunuaiset, haima sekä munasarjat tai kivekset.

Kliinisesti hormonaaliset häiriöt voivat ilmetä liiallisena tai puutteellisena erittymisenä ja vaikuttaa monin tavoin, kuten diabetekseen, kilpirauhassairauksiin, lisämunuaisen toiminnan ongelmiin sekä kasvun ja lisääntymisen häiriöihin. Hormonaalinen hoito on yleistä lääketieteessä ja kohdistuu usein selviytymiseen tasapainon palauttamiseksi.