lisämunuaisen

Lisämunuaisen rauhanen sijaitsee kummankin munuaisen yläpuolella. Jokaisessa lisämunuaisessa on kaksi erillistä osaa: ulompi kuori (lisämunuaisen kuori, cortex) ja sisempi ydin (lisämunuaisen ydin, medulla). Kuori erittää steroidihormoneja, ydin katekolamiineja.

Kuoren vyöhykkeet jakautuvat kolmeen: zona glomerulosa tuottaa mineralokortikoideja, pääasiassa aldesteronia; zona fasciculata tuottaa glukokortikoideja, kuten cortisolia; zona reticularis tuottaa gonadokortikoideja, kuten dehydroepiandrosteronia (DHEA) ja muita androgenihormoneja. Kuoren toimintaa säätelee pääasiassa adrenokortikotropinen hormoni ( ACTH ), joka vapautuu aivolisäkkeestä hypotalamuksesta vapautuvan CRH:n vaikutuksesta.

Lisämunuaisen ydin koostuu kromaffiinisista soluista, jotka vapauttavat katekolamiineja—epinefriiniä (adrenaliini) ja noradrenaliinia (noradrenaliini)—stressivasteen aikana ja sympaattisen hermoston aktivoinnissa.

Säätely ja tehtävät: lisämunuaiset vaikuttavat verenpaineeseen, elektrolyyttitasapainoon, energiantuotantoon sekä kehon nopeaan stressivasteeseen. Aldosteroni säätelee munuaisten natriumin ja kaliumpitoisuuksia RAAS:n kautta; cortisol osallistuu glukoosin vapauttamiseen sekä metabolian säätelyyn; katekolamiinien vaikutukset nopeuttavat sykettä, nostavat verenpainetta ja mobilisoivat energianlähteitä.

Kliiniset näkökulmat: lisämunuaisen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa Addisonin taudin, Cushingin oireyhtymän sekä pheochromocytoman kaltaisia tiloja.