sykettä

Sykettä tarkoitetaan sydämen lyöntien määrää ja rytmiä, joka välittyy veren virtauksena ja tuntuu pulssina suurimisissa valtimoissa, kuten ranteessa tai kaulalla. Sykkeestä puhutaan usein lyöntitiheytenä (pulssina) sekä rytmin säännöllisyytenä. Sykkeen mittaaminen antaa kuvan sydämen toiminnasta.

Leposyke on aikuisella tyypillisesti 60–100 lyöntiä minuutissa. Urheilevilla yksilöillä leposyke voi olla alhaisempi, tavallisesti 40–60 bpm. Sykkeen poikkeavuudet voivat johtua rasituksesta, väsyneisyydestä, lämpötilasta, stressistä, lääkityksestä sekä sairauksista kuten kilpirauhasen toiminnasta tai sydämen tiloista. Säännöllinen poikkeama voi viitata rytmihäiriöihin, kuten takykardiaan tai bradykardiaan, ja vaatia lisäarviointia.

Mittaus tapahtuu usealla tavalla. Manuaalisesti palpatoimalla radiaalista pulssia ranteen sisäpuolella tai kaulalta (carotis). Lisäksi syke voidaan lukea stetoskoopilla kuuntelemalla sydämen lyöntejä, tai käyttämällä elektronisia mittareita kuten sykevöitä, älylaitteita ja EKG-laitteita.

Sykkeellä on kliininen merkitys sydämen tilan seurannassa. Epänormaalit sykealueet voivat viitata rytmihäiriöihin, vakaviin korttis- ja verenkiertohäiriöihin tai muuhun sairaudelliseen tilaan, ja vaativat usein lisäarviointia. Eri ikäryhmissä normaalit sykealueet vaihtelevat; lapset ja vanhemmat ihmiset voivat poiketa aikuisista.

Sykkeiden seuraaminen on osa perusterveydenhoitoa ja sairauksien seurantaa. Potilaat voivat pitää kirjaa sykevaiheista ja oireista sekä raportoida löydökset terveydenhuollon ammattilaiselle.