verenkiertohäiriöihin

Verenkiertohäiriöt ovat verenkiertojärjestelmän sairauksia, jotka heikentävät veren virtauksen sydämen ja verisuonten kautta. Ne voivat olla sekä sydämen että verisuonien aiheuttamia sekä säätelyn häiriöitä, ja ne voivat ilmetä äkillisesti tai kehittyä pitkäaikaisiksi ongelmiksi. Tavallisimpia osa-alueita ovat sepelvaltimo- ja aivoverenkiertohäiriöt sekä laskimoiden ja kantajaverisuonien toiminnan häiriöt.

Suuria ryhmiä verenkiertöhäiriöille ovat: sydän- ja verenkiertoperäiset sairaudet (kuten sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt), aivojen verenkiertohäiriöt (aivohalvaus ja aivoverenkiertohäiriöitä ovat taustalla), sekä perifeeriset verisuonitaudit (esimerkiksi alaraajojen valtimotukos). Lisäksi verenpaineen nousu ja korkea kolesteroli sekä diabetes ovat yleisiä riskitekijöitä. Yksittäisiä tilanteita voivat aiheuttaa infektiot, tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, ylipaino sekä henkilön perinnölliset tekijät.

Oireet riippuvat kyseisestä häiriöstä. Sydämen verenkiertohäiriöihin liittyy usein rintakipu tai polttava kipu, hengenahdistus, väsymys ja turvotukset. Aivojen verenkiertöhäiriö voi aiheuttaa äkillistä heikentynyttä toimintakykyä, puutumista tai puhevaikeuksia. Perifeerisiin verisuoniin liittyvät oireet voivat olla raajojen kipua liikkeessä, kylmyyttä tai huomattavaa väsymystä.

Diagnoosi perustuu lääketieteelliseen tutkimukseen, oireisiin sekä erilaisiin kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksiin, kuten EKG, sydämen ultraäänikuvaus, verisuonten Doppler-ultraääni, röntgen- ja CT/MRI-tutkimukset sekä veriarvojen seuranta. Hoito tähtää oireiden lievittämiseen, komplikaatioiden ehkäisyyn ja elintapamuutoksiin. Käytettyjä keinoja ovat elämäntapamuutokset, lääkitys (esim. verenpainelääkkeet, statiinit, antitromboottiset tai verenohennuslääkkeet, diureetit, rytmihäiriölääkkeet) sekä tarvittaessa leikkaus- tai toimenpiteellisiä menetelmiä kuten pallolaajennus ja ohitus.

Ennuste riippuu häiriön tyypistä ja varhaisesta hoidosta. Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat tupakoinnin lopettaminen, sikiö- ja sydän- sekä verisuonitautiriskiä lisäävien tekijöiden hallinta, terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta sekä sepelvaltimotaudin ja korkean verenpaineen hoito. Varhainen hoito parantaa elämänlaatua ja vähentää vakavien komplikaatioiden riskiä.