steroidihormoneja

Steroidihormonit ovat lipofiilisiä hormoneja, jotka syntetisoidaan kolesterolista. Pääasialliset tuotantopaikat ovat lisämunuaiset (glukokortikoidit ja mineralokortikoidit), sukupuolirauhaset (androgeenit, estrogeenit ja progestiinit) sekä istukka raskauden aikana. Joitakin steroidihormoneja syntetisoidaan myös paikallisesti muissa kudoksissa, esimerkiksi rasvakudoksessa.

Steroidihormonit kulkeutuvat veressä pääosin proteiinivälitteisesti, mutta pieni vapaa osuus on biologisesti aktiivinen. Keskeisiä kuljetusproteiineja ovat albumiini sekä sidoksissa olevat corticosteroid-binding globulin (CBG) ja sex hormone-binding globulin (SHBG). Steroidihormonit voivat helposti erittyä solukalvon kautta ja ne sitoutuvat sisäsolun reseptoreihin.

Solureseptoreihin sitoutuneet steroidihormonireseptorit muodostavat hormoneja sitovien kompleksien kautta vaikutusmekanismin, joka muuttaa geenien ilmentymistä. Tämä johtaa RNA-synteesin ja proteiinisynteesin muutoksiin sekä pitkäkestoisiin solumuutoksiin. Toiminta on tyypillisesti hidasta ja kestävää, ja se voi aiheuttaa sekä laaja-alaisia että kudoskohtaisia vaikutuksia.

Steroidihormonien päätehtäviä ovat aineenvaihdunnan säätely, kasvun ja kehityksen ohjaaminen sekä sukupuolitoimintojen ja stressivasteen modulaatio. Esimerkkejä ovat glukokortikoidit (kuten cortisol), mineralokortikoidit (kuten aldosteroni) sekä sukupuolihormonit (testosteroni, estrogeenit ja progesteroni).

Steroidihormoneja käytetään myös lääketieteessä: glukokortikoideja anti-inflammatorisina ja immunosuppressiivisina lääkkeinä sekä mineralokortikoideja natriumin ja verenpaineen säätelyyn. Liiallinen tai puuttuva toiminta voi aiheuttaa sairauksia, kuten Cushingin oireyhtymä tai Addisonin tauti. HPA-akselin ja gonadotrooppisen säätelyn kautta tuotantoa säädellään tarkasti.