lisämunuaiset

Lisämunuaiset ovat parilliset umpirauhaset, jotka sijaitsevat munuaisten yläpuolella. Ne koostuvat kahdesta osasta: aivokuoresta (cortex) ja ydinalueesta (medulla). Aivokuori jakautuu kolmeen vyöhykkeeseen. Zona glomerulosa tuottaa mineralokortikoideja (aldosteroni), zona fasciculata glukokortikoideja (kortisoli) ja zona reticularis androgeenisia aineita (DHEA). Ydinalue vapauttaa katekolamiineja, pääasiassa adrenaliinia ja noradrenaliinia, lyhytaikaisiin valmiusreaktioihin.

Säätely: Kortisonin tuotanto ohjaa aivolisäke ACTH, jota hypotalamuksen CRH vapauttaa. Aldosteronin eritys määräytyy renin-angiotensin-aldosteronijärjestelmän sekä veren elektrolyyttien tasapainon perusteella. Lisämunuaiset ovat lisäksi osa sympaattista säätelyä stressitilanteissa.

Rooli: Lisämunuaiset vaikuttavat aineenvaihduntaan, verenpaineeseen, elektrolyyttitasapainoon ja immuunivasteisiin. Kortisoli ylläpitää verensokeria pitkäjänteisesti ja hillitsee tulehdusreaktioita; adrenaliini ja noradrenaliini nopeuttavat sydämen sykettä ja lihasten valmiutta toimintaan.

Kliiniset tilat: Addisonin tauti on primaarinen lisämunuaisten vajaatoiminta. Cushingin oireyhtymä johtuu kortisolin liikasta. Feokromosyytooma on lisämunuaisen ytimessä sijaitseva kasvain, joka erittää katekolamiineja. Kongenitaalinen lisämunuaisten hyperplasia (CAH) johtuu entsyymiävirheistä, usein 21-hydroksylaasin puutteesta.

Diagnosointi ja hoito: Tutkimuksissa mitataan verestä tai virtsasta kortisolia ja ACTH sekä suoritetaan stimulaatiokokeita. Kuvantaminen CT- tai MRI-tutkimuksin tukee epäilyä kasvaimista. Addisonin tautiin tarvitaan pitkäaikaista korvaushoitoa; CAH-hoitoon kuuluu hormonaalinen korvaus ja elektrolyyttitasapainon ylläpito; lisämunuaisten kasvaimien hoidossa käytetään kirurgista hoitoa ja perioperatiivistä verenpaineen hallintaa.