rasvahapot

Rasvahapot ovat pitkäketjuisia karboksyylihappoja, joissa on pitkä hiiliketju ja lopussa karboksyyliryhmä. Ne esiintyvät rasvoissa ja öljyissä sekä vapaina molekyyleinä soluissa, ja niiden pituus sekä kaksoissidosten lukumäärä määrittävät niiden fysikaaliset ominaisuudet ja biologisen roolin.

Luokituksessa erotetaan tyydyttyneet rasvahapot (ketjussa ei ole kaksoissidoksia) ja epätyydyttyneet rasvahapot (yksi tai useampi kaksoissidos). Epätyydytyksen asteesta riippuen ne ovat yksittäis- tai monityydyttyneitä. Lisäksi ryhmiin kuuluvat omega-3 (n-3), omega-6 (n-6) ja omega-9 (n-9) -rasvahapot, joiden ensimmäinen kaksoissidos sijaitsee ketjun tietyllä kohdalla. Välttämättömiä rasvahappoja ovat alfa-linoleenihappo (ALA, 18:3 n-3) ja linolihappo (LA, 18:2 n-6), joita elimistö ei pysty muodostamaan riittävästi.

Rasvahapot osallistuvat solukalvojen rakennukseen, toimivat energianlähteinä ja voivat toimia signaalimolekyyleinä (esim. prostanoidit ja muut eikosanoidit). Pitkäaikaiset omega-3- ja omega-6 -rasvahapot voivat vaikuttaa tulehduksen säätelyyn sekä verenlipidiprofiiliin. Tärkeimmät omega-3 -rasvahapot ovat EPA (20:5 n-3) ja DHA (22:6 n-3); ne esiintyvät runsaasti kalassa. ALA (18:3 n-3) on kasvipohjainen lähde, mutta sen muuntuminen EPA/DHA:ksi elimistössä on rajallinen.

Lähteitä ravinnosta ovat kala ja kalatuotteet sekä kasviöljyt ja -siemenet (esim. pellava, chia, saksanpähkinä, oliivi- ja rypsiöljyt). Välttämättömien rasvahappojen saannin lisäksi ruokavaliossa kiinnitetään huomiota omega-3/omega-6-suhteeseen sekä liiallisen tyydyttyneiden ja trans-rasvahappojen välttämiseen.

Esimerkkejä ovat steariinihappo (18:0), oleiinihappo (18:1 n-9), linolihappo (18:2 n-6) ja alfa-linoleenihappo (18:3 n-3). Nimeäminen perustuu hiiliketjun pituuteen sekä ensimmäisen kaksoissidoksen sijaintiin.