siemenet

Siemenet ovat kasvien lisääntymiselimiä, jotka kehittyvät hedelmöittyneen munasolun ympärille. Ne koostuvat alkiosta sekä usein endospermistä eli ravintoainevarastosta ja siemenkuoresta, joka suojaa kokonaisuutta. Siemenet mahdollistavat uuden yksilön kehittymisen ilman välitöntä kukinnan tarvetta ja voivat levitä sekä paikallisesti että kauemmas kuljetuksen mukana.

Siemenet muodostuvat kukkien hedelmöityksen jälkeen ja kypsyvät hedelmään tai munasarjaan. Endospermi tarjoaa alkion varhaisen energianlähteen itäessä. Siemenet voivat vaihdella suuresti kooltaan ja ulkonäöltään, runsaasta pähkinästä pieniin siemeniin.

Itäminen alkaa kosteuden imeytymisen myötä ja edellyttää riittävää hapensaantia sekä sopivaa lämpötilaa. Joillakin lajeilla valo ohjaa itämistä; toiset itävät pimeässä. Itäminen johtaa ensimmäisiin kasvun merkeihin, kuten verso- ja siemenlehtien ilmaantumiseen.

Siemenet leviävät monin tavoin: tuulen, veden, eläinten ja ihmisen mukana. Osa siemenistä on sopeutunut tarttumaan karvoillaan tai ulkonaisilla rakenteilla, toiset kuljettavat eläinten ruoansulatuskanavien kautta. Moni siemen kestää kuivuutta ja pitkän säilyttämisen.

Luokittelu: siemenkasvit jakautuvat pääasiassa kahteen ryhmään: yksisirkkaisiin (monokotyledonaatit) ja kaksisirkkaisiin (dikotyledonaatit). Yksisirkkaisilla on tyypillisesti yksi siemenlehti, kaksisirkkaisilla kaksi. Muut ominaisuudet vaihtelevat lajeittain.

Siemenet ovat keskeinen osa maataloutta ja luonnon monimuotoisuutta. Ne mahdollistavat viljelykasvien varastoinnin, jakelun ja jalostamisen sekä auttavat säilyttämään lajien geneettisen monimuotoisuuden. Siemenpankit ja laadunvarmistusjärjestelmät takaavat itämiskyvyn ja siementen luotettavuuden.