energialähteissä

Energialähteet ovat luonnonvaroja tai prosesseja, joista voidaan tuottaa energiaa hyödynnettävissä olevassa muodossa, kuten sähkönä tai lämpönä. Energialähteitä voidaan luokitella useilla tavoilla, mutta yleisimmin ne jaetaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin energialähteisiin.

Uusiutumattomat energialähteet ovat rajallisia luonnonvaroja, jotka kuluvat käytössä eivätkä uusiudu merkittävissä ihmisen aikaskaaloissa. Näitä ovat esimerkiksi fossiiliset polttoaineet kuten öljy, maakaasu ja hiili, jotka ovat muodostuneet miljoonien vuosien geologisissa prosesseissa. Myös ydinvoiman polttoaineena käytettävä uraani on uusiutumaton luonnonvara. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on ollut hallitseva energiamuoto teollisesta vallankumouksesta lähtien, mutta niiden polttamisesta syntyy kasvihuonekaasuja, jotka edistävät ilmastonmuutosta.

Uusiutuvat energialähteet sen sijaan ovat luonnostaan uusiutuvia tai niiden uusiutumisnopeus on merkittävä ihmisen aikaskaaloissa. Tällaisia ovat esimerkiksi aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima, geoterminen energia ja biomassasta tuotettu energia. Aurinkoenergia hyödyntää auringon säteilyä, tuulivoima tuulen liike-energiaa ja vesivoima veden virtausta tai putouksia. Geoterminen energia hyödyntää maapallon sisäistä lämpöä. Biomassa, kuten puu ja kasvijätteet, on uusiutuva resurssi, jos sen käyttö on kestävää. Uusiutuvien energialähteiden käyttö vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja pienentää hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden tuotantoon voi liittyä myös haasteita, kuten sääriippuvuus tai maisemavaikutukset. Energian varastointi on myös keskeinen kysymys uusiutuvien energialähteiden laajemman käyttöönoton kannalta.