geoterminen

Geoterminen viittaa Maapallon sisäisestä lämpöenergiasta peräisin olevaan lämpöön sekä sitä hyödyntävään teknologiaan. Lämpöä syntyy kivien sisällä, magma-alueilla ja vesien geotermisessä kiertokulussa, ja se voi nousta pintaan poratuissa veden tai höyryn varauksista.

Geotermistä sähköä tuotetaan poraamalla kuumaa vettä tai höyryä geotermisistä varauksista ja käyttämällä sitä turbiinien pyörittämiseen. Tyypillisiä geotermisen sähkön tuotantotekniikoita ovat höyrystämisen kautta syntyvä energia sekä binary-cycle-tekniikat; kehittyneissä järjestelmissä, kuten Enhanced Geothermal Systems (EGS), rakennetaan keinotekoinen kallioperä, jolloin veden kierto voidaan toteuttaa alueilla, joilla luonnollisia varauksia on vähän.

Geotermistä energiaa voidaan käyttää suoraan lämmitykseen, mukaan lukien kaupunkilämmitys, kasvihuoneet ja teolliset prosessit, sekä sähköntuotantoon. Maalämpö eli maaenergian hyödyntäminen on yksi geotermisen energian perusmenetelmistä, jota käytetään sekä rakennusten lämmitykseen että jäähdytykseen.

Maantieteellisesti suurimmat potentiaalit sijaitsevat tietyillä mannerlaattojen reunoilla. Nykyisin geotermistä energiaa tuotetaan ja hyödynnetään esimerkiksi Islannissa, Uudessa-Seelannissa, Yhdysvalloissa, Italiassa ja Filippiineillä, ja useilla alueilla on rakennettu laajoja lämmitysverkostoja.

Geotermisen energian etuihin kuuluu alhainen päästökuorma sekä vakaa, peruskuormitukseen soveltuva energia, jota voidaan tuottaa ympärivuorokautisesti. Haittoina ovat sijainnin rajoitteet, suuret alkuinvestoinnit, poraustekniikkaan liittyvät riskit sekä mahdolliset ympäristö- ja vesistövaikutukset sekä maaperän muutokset ja maanjäristysriskit.

Tutkimus ja kehitys keskustelevat matalalämpötilojen hyödyntämisen lisäämisestä, EGS-tekniikoiden turvallisuuden parantamisesta sekä poraustekniikan kehittämisestä, jotta geoterminen energia olisi taloudellisesti kilpailukykyistä ja laajennettavissa mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin.

---