Islannissa

Islanti, virallisesti Islannin tasavalta, on saarivaltio Pohjois-Atlantilla. Sen pääkaupunki on Reykjavik, ja suurin osa väestöstä asuu siellä tai sen lähiympäristössä. Pinta-ala on noin 103 000 neliökilometriä ja väkiluku on noin 370 000–380 000 asukasta, mikä tekee Islannista hyvin harvaan asutun maan.

Maasto Islannissa on vuoristoista, laavakenttiä ja jäätiköitä täynnä. Maa sijaitsee Mid-Atlantin ridgen aktiivisella vyöhykkeellä, mikä aiheuttaa tulivuorenpurkauksia sekä luo runsaasti geotermistä energiaa. Ilmasto on merellinen ja viileä; talvet ovat leutoja ja kesät viileitä, mutta sää voi muuttua nopeasti.

Islannin historia ulottuu noin vuosituhannen alkuun, kun Pohjois- ja Keski-Euroopan siirtolaiset asuttivat saaren. Valtio oli aiemmin Tanskan kruunun alainen, ja itsenäisyys saavutettiin 1918; tasavalta perustettiin vuonna 1944. Islanti on parlamentaarinen tasavalta: eduskunta on yksikamarinen, ja hallituksen muodostamisesta vastaa pääministeri. Presidentin tehtävä on suurelta osin ceremoniallinen. Ulkopoliittisesti Islanti on EU:n jäsenmaa tai yhteisön jäsen, mutta se kuuluu Euroopan talousalueeseen (EEA) ja Euroopan vapaakauppajärjestöön (EFTA). Schengen-alueeseen kuuluminen vahvistaa matkustusvapautta.

Talous nojautuu palveluihin, kalastukseen sekä matkailuun. Merikalastus on perinteinen elinkeino, mutta energia- ja teknologia-aloilla on kasvua. Islanti hyödyntää suurin piirtein 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa geotermisen ja vesivoiman muodossa. Virallinen kieli on islannin kieli ja suuri osa väestöstä puhuu englantia.

Kulttuurisesti Islanti tunnetaan keskiaikaisista sagoistaan sekä nykypäivän kirjallisuudesta ja musiikista. Luonto on monimuotoista ja maineikasta, houkutellen turisteja vuonoihin, vesiputouksiin ja tulivuorilla syntyvään maisemaan.