varastointi

Varastointi tarkoittaa tavaroiden, aineiden tai materiaalien tilapäistä säilyttämistä tarkoitusta varten. Se kattaa vastaanoton, sijoittelun, säilyttämisen, seurannan sekä toimitukseen valmistelun ja inventaarion. Fyysisessä kontekstissa varastointi tapahtuu tiloissa kuten varastoissa ja jakelukeskuksissa sekä erikoistiloissa kuten kylmävarastoissa ja viileissä varastoympäristöissä. Keskeisiä alatyyppejä ovat yleisvarastointi, kylmävarastointi sekä vaarallisten aineiden varastointi, joka edellyttää erityisiä turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia. Lisäksi on pitkä- ja lyhytaikaisen varastoinnin käytäntöjä sekä erikoisolosuhteiden hallintaa.

Prosessi alkaa vastaanotosta, jossa tavara tarkistetaan, merkitään ja ohjataan oikealle paikkalleen. Tämän jälkeen tuotteet sijoitetaan optimaalisille sijoituspaikoille, seurataan varastotilaa ja kuntoa. Tilaukset kerätään, pakataan ja valmistellaan toimitusta varten. Nykyisin varastointia tehostetaan teknologialla, kuten viivakoodauksella ja RFID-tunnisteilla sekä varastohallintajärjestelmillä (WMS), jotka parantavat inventaarion hallintaa ja tilankäyttöä. FIFO-, LIFO- ja FEFO-periaatteita sovelletaan tuotteen ominaisuuksien mukaan.

Turvallisuus ja säädösten noudattaminen ovat keskeisiä. Paloturvallisuus, ilmanvaihto, lämpötilan valvonta ja ympäristönsuojelu sekä henkilöstön koulutus ovat oleellisia. Varastointi vaikuttaa merkittävästi toimitusketjuun: tehokas varastointi pienentää kustannuksia, parantaa toimitusnopeutta ja lisää asiakastyytyväisyyttä.

IT-kontekstissa varastointi voi tarkoittaa tiedon säilyttämistä, mutta yleisesti käytetään termiä tietovarastointi tai tietovarastointiratkaisut.