luonnonvaroja

Luonnonvarat ovat luonnon tarjoamia aineita ja energialähteitä, joita ihmiset voivat hyödyntää taloudellisessa toiminnassaan. Ne koostuvat sekä ei-uusiutuvista resursseista, kuten fossiilisista polttoaineista, mineraaleista ja metalleista, että uusiutuvista, kuten vedestä, biomassa sekä uusiutuvan energian muodoista.

Luonnonvarat jaetaan usein kahteen pääkategoriaan: ei-uusiutuvat varat ja uusiutuvat varat. Ei-uusiutuvat varat ovat rajallisia ja niiden määrää on vaikeampi korvata nopeasti: fossiiliset polttoaineet, mineraalit ja metallit. Uusiutuvat varat uusitaan käytännössä luonnon kiertokulun kautta, kuten vesi, biomassa sekä aurinko- ja tuulienergia sekä maalämpö. Monissa yhteyksissä korostetaan myös ekosysteemipalveluita, joita luonnonvarojen hyödyntäminen tukee, kuten puhdas vesi, kulttuuri- ja maisemaarvot sekä hiilen sitominen.

Suomessa luonnonvarat ovat keskeisiä taloudelle ja hyvinvoinnille. Metsät ovat suurin taloudellinen sektori ja toimivat samalla hiilinieluna. Vesistöille, kalastukselle ja kaivosteollisuudelle on ominaista sekä tuotanto että työllisyys. Ekosysteemipalvelut—ilman ja veden puhtaus, monimuotoisuus sekä maisema- ja matkailuarvo—tukevat elinkeinoja ja hyvinvointia.

Luonnonvarojen hallinta perustuu kestävään käyttöön, ympäristön huomioimiseen ja riskien hallintaan. Kansainvälisiä ja kansallisia kehyksiä säätelevät lainsäädäntö, ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä luonnonsuojelutoimet, joiden tavoitteena on varmistaa varojen saanti tuleville sukupolville eikä aiheuttaa liiallisia ympäristöhaittoja.