Immersiiviset

Immersiiviset ovat kokemuksia, joissa teknologia luo vahvan läsnäolon tunteen ja ympäröivän, usein interaktiivisen todellisuuden. Tyypillisiä muotoja ovat virtuaalitodellisuus VR, lisätty todellisuus AR sekä sekoitettu todellisuus MR, 360 asteen videot sekä interaktiiviset asennukset ja immersive-teatteri.

Keskeisiä elementtejä ovat läsnäolo sekä tarinan kertomisen ja ympäristön luonteva yhdistäminen; käyttäjän toiminta vaikuttaa tapahtumien kulkuun (agency). Immersiiviset kokemukset yhdistävät visuaalisia ja äänellisiä elementtejä sekä tilallisen suunnittelun, jolloin käyttäjä kokee olevansa osa tapahtumia.

Käyttökohteita ovat viihde, kulttuuri ja taide sekä koulutus ja ammatillinen harjoittelu. VR-pelit ja -elokuvat, AR-koulutusympäristöt, museo- ja galleriainstallatiot sekä simulaatiopohjaiset harjoitukset lääketieteessä ja teollisuudessa ovat yleisiä esimerkkejä. Myös journalismi ja dokumentaarinen tuotanto hyödyntävät immersive-ratkaisuja tarinan välittämiseen.

Hyödyt voivat olla parantunut sitoutuminen, empatian syventäminen ja tehokkaampi oppiminen. Haasteita ovat kustannukset ja laitteen saavutettavuus, mahdollinen pahoinvointi (cybersickness), sekä kognitiivinen ja fyysinen kuorma. Lisäksi yksityisyys, turvallisuus ja sisällön soveltuvuus eri ikäryhmille ovat tärkeitä huomioita.

Termin käyttö Suomessa on yleistynyt 2000-luvulla. Immersiivisyyden juuret ovat 1990-luvun VR-kehityksessä; nykyisin käsite viittaa laajoihin, moniulotteisiin kokemuksiin, jotka yhdistävät teknologiaa, tarinankerrontaa ja vuorovaikutusta.