oppiminen

Oppiminen on prosessi, jossa yksilö hankkii, muokkaa tai sisäistää tietoja, taitoja, asenteita sekä toimintatapojen kykyjä kokemuksen, harjoittelun tai ohjauksen kautta. Oppiminen tapahtuu sekä muodollisessa koulutuksessa että arjen tilanteissa, työssä ja vapaa-ajalla. Se rakentuu sekä kognitiivisista että motorisista ja affektiivisista ulottuvuuksista.

Erilaiset oppimisteoriat selittävät, miten oppiminen tapahtuu. Behaviorismi korostaa opetettavien vahvistusten ja ärsykkeiden merkitystä. Kognitivismi painottaa sisäisiä muistin, ajattelun ja ongelmanratkaisun prosesseja. Konstruktivismi ja sosiaalinen konstruktivismi korostavat oppijan aktiivista roolia ymmärryksen rakentamisessa sekä vuorovaikutuksen merkitystä. Nykyinen tutkimus ottaa huomioon myös aivoverkkojen plastisuuden sekä oppimisen neurokoululliset perusteet.

Oppiminen voidaan luokitella esimerkiksi tiedolliseksi (deklaratiivinen ja proseduraalinen tieto), motoriseen osaamiseen sekä implisiittiseen tai eksplisiittiseen oppimiseen. Se voi olla yksilöllistä tai yhteisöllistä, ja se kohdistuu sekä tietoiseen että automaattiseen osaamiseen. Elinikäinen oppiminen korostaa jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Tekijät, jotka vaikuttavat oppimiseen, ovat motivaatio, tarkkaavaisuus, ulkoinen palaute, kognitiivinen kuormitus, aiempi tietämys sekä uni ja lepo. Opetus- ja oppimisympäristöt, kuten muodollinen koulutus, etäopetus ja työpaikkakoulutus, sekä itseohjautuva ja yhteistoiminnallinen oppiminen muokkaavat tuloksia.