vuorovaikutuksen

Vuorovaikutuksen käsite kattaa ilmiöt, joissa kaksi tai useampi toimija vaikuttaa toisiinsa. Sen lopputulos on yleensä kaksisuuntainen ja riippuu sekä osapuolien ominaisuuksista että ympäristön kontekstista. Toimijat voivat olla ihmisiä, ryhmiä, organisaatioita, elinympäristöjä sekä fysikaalisia tai kemiallisia entiteettejä.

Vuorovaikutusta tarkastellaan monilla tieteenaloilla. Sosiaalitieteissä ja viestinnässä se tarkoittaa ihmisten välistä tai ryhmien välistä vuorovaikutusta, jossa puhe, eleet ja tulkinta muokkaavat toistensa käyttäytymistä. Biologiassa ja kemiassa vuorovaikutukset viittaavat molekyylien, solujen tai populaatioiden välisiin vaikutussuhteisiin, kuten ligand–reseptorisäät, kilpailu tai symbioosi. Fysiikassa voimat ja partikkelien välinen vuorovaikutus määrittävät liikettä ja energian siirtymistä.

Vuorovaikutuksen dynamiikka korostaa palautetta, vastavuoroisuutta ja kontekstisidonnaisuutta. Esimerkiksi keskusteluissa sanojen lisäksi nonverbaalinen viestintä sekä kulttuuriset normit muokkaavat tulkintaa ja päätöksiä. Teknologia- ja ohjelmistokehityksessä puhutaan ihmisen ja järjestelmän välisestä vuorovaikutuksesta (humans–computer interaction), jossa käytettävyys ja kokemuksellisuus ovat keskeisiä.

Tutkimuksessa vuorovaikutusta arvioidaan sekä laadullisesti että määrällisesti. Havainnoidaan vuorovaikutuksen laatua, kestoa ja tiheyttä sekä sen vaikutuksia toimintaan ja päätöksentekoon. Vuorovaikutuksen merkitys korostuu käytännön vuorovaikutustilanteissa, organisaation toiminnassa sekä luonnontieteiden kokonaisuuksien ymmärtämisessä.