suunnittelun

Suunnittelun on yleistermi suomalaisessa kielessä käytetty suunnittelun ja designin prosessien kattamiseen riippumatta alasta. Etymologisesti sana muodostuu suunnitella-verbistä, ja suunnittelun genetiivimuoto viittaa siihen toimintaan ja prosesseihin, joissa tavoitteet muokkaavat ratkaisuja, tuotteita tai palveluita. Suunnittelun käsite kattaa sekä arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun että tuotesuunnittelun, palvelumuotoilun sekä ohjelmisto- ja järjestelmäsuunnittelun. Käytännössä suunnitteluun liittyy ideointi, vaatimusten määrittäminen, vaihtoehtojen arviointi, päätösten tekeminen sekä toteutus ja seuranta. Prosessit voivat olla sekä luovia että teknisiä ja ne huomioivat usein käyttäjän tarpeet, kustannukset, aikataulut sekä turvallisuus- ja ympäristövaikutukset.

Yleinen suunnitteluprosessi sisältää määrittelyvaiheen, konseptointi- ja vaihtoehtojen kehittämisen, tarkemman suunnittelun, prototypoinnin tai mallien luomisen sekä testauksen ja valinnan. Prosessit ovat usein iteratiivisia: palaute ja oppiminen johtavat uusiin kehitysvaiheisiin. Käytössä ovat menetelmät kuten design thinking, system design sekä projektinhallintaan liittyvät käytännöt; eri aloilla painotukset voivat erota.

Koulutus ja ammatillinen viitekehys suunnittelualalla vaihtelee; arkkitehdit, insinöörit, tuotepäälliköt sekä palveluiden suunnittelijat pohjaavat osaamisensa systemaattiseen ongelmanratkaisuun ja käyttäjäkeskeisyyteen. Suunnittelun tulisi olla vastuullista ja kestävää, huomioiden sekä taloudelliset rajoitteet että yhteiskunnalliset vaikutukset. Haasteina ovat muutosnopeus, monimutkaiset sidosryhmät sekä eettiset kysymykset.