sitoutuminen

Sitoutuminen on psykologinen tila, jolla kuvaillaan yksilön voimakasta sitoutuneisuutta ja halua pysyä tietyn organisaation, tavoitteiden tai ihmissuhteen parissa. Se ilmenee sekä tunteina että käytännön päätöksinä, kuten voimavarojen suuntaamisena ja pysymisenä sallitussa ympäristössä. Suomessa termiä käytetään laajasti johtamisen, työelämän ja ihmissuhteiden konteksteissa.

Organisaatio-psykologiassa sitoutuminen jaetaan yleisesti kolmeen ulottuvuuteen: affektiivinen sitoutuminen (tunne kiintymyksestä organisaatioon ja halu pysyä), jatkuva sitoutuminen (kustannukset ja vaihtoehtojen vähyys, jolloin pysyminen nähdään järkevänä) sekä normatiivinen sitoutuminen (velvollisuuden tunne ja oikeutettu odotus jäädä). Tätä kolmiportaista malli kehittivät Meyer ja Allen vuonna 1991. Aiemmin sitoutumisen yhteyksiä organisaatioon on tarkasteltu muun muassa muuttujien kuten palkitsevuuden ja johtamisen laadun kautta.

Mittaus ja sovellukset: Sitoutumista arvioidaan muun muassa Organizational Commitment Questionnaire -mittareilla sekä Meyer–Allenin ulottuvuuksien skaaloilla. Sitoutuminen on yhteydessä esimerkiksi alhaisempaan työntekijävaihtuvuuteen, parempaan suoritukseen ja suurempaan organisaati-identifikaatioon. Toisaalta liiallinen affektiivinen sitoutuminen voi altistaa polttoireille tai resistanssille muutoksille.

Käytännössä sitoutuminen ilmenee kaikilla elämän osa-alueilla, kuten työpaikalla, vapaaehtoistyössä ja ihmissuhteissa. Kulttuuri ja johtamiskäytännöt vaikuttavat siihen, millainen sitoutuminen muodostuu ja miten sitä voidaan kehittää terveellä tavalla.