immuunikompleksikertymän

Immuunikompleksikertymä viittaa immuunijärjestelmän reaktioon, jossa vieraat aineet, kuten bakteerit, virukset tai ulkomaiset proteiinit, sitoutuvat vasta-aineisiin tai immuunisoluihin muodostamalla immuunikomplekseja. Nämä kompleksit voivat kerääntyä kudoksiin, mikä voi aiheuttaa tulehdusta ja vaurioita. Prosessi on tärkeä osa immuunivasteen säätelyä, mutta liiallinen tai epäspesifinen aktivaatio voi johtaa autoimmuunisairauksiin tai tulehdussairauksiin.

Immuunikompleksien muodostuminen alkaa, kun vasta-aineet sitoutuvat antigeeneihin, kuten bakteerien tai virusten pinnalla olevia proteiineja. Tämän jälkeen kompleksi voi sitoutua komplementtijärjestelmän proteiineihin, jotka edistävät tulehdusta ja helpottavat immuunisolujen tunnistamista. Jos näitä komplekseja ei poisteta tehokkaasti, ne voivat kerääntyä verisuonten seinämiin tai kudoksiin, aiheuttaen paikallista tulehdusta ja kudosvaurioita.

Yleisiä sairauksia, joihin immuunikompleksikertymä voi liittyä, ovat systeeminen lupus erythematosus (SLE), glomerulonefriitti ja reumaattiset sairaudet. Oireet voivat vaihdella riippuen vaurioituneesta kudoksesta, mutta yleisiä merkkejä ovat väsymys, nivelkipu, ihottumat ja munuaisten toimintahäiriöt. Diagnostiikka perustuu verikokeisiin, kuten vasta-ainetutkimuksiin ja munuaistoimintakokeisiin, sekä kudosbiopsioihin.

Hoito keskittyy tulehduksen hallintaan ja immuunikompleksien poistamiseen. Lääkkeitä, kuten kortikosteroideja, syklofosfamidia tai biologisia lääkkeitä, voidaan käyttää tulehduksen ja autoimmuunivasteen tukahduttamiseen. Tavoitteena on estää kudosvauriot ja parantaa potilaan elämänlaatua. Ennaltaehkäisy perustuu yleensä tartuntojen ja tulehdusten hallintaan, sillä ne voivat lisätä immuunikompleksien muodostumisen riskiä.