kudoksesta

Kudos on elinten rakennus- ja toimintayksikkö, joka muodostuu samanlaisten solujen ryhmistä sekä niiden ympäröivästä soluväliaineesta. Kudokset mahdollistavat elimistön moninaisia toimintoja, kuten rakennetta, suojaa, aineiden kulkua ja viestintää. Kudosten muodostuminen alkaa solujen erilaistumisesta ja kudostyypille ominaisista signaaleista. Yhteinen piirre on, että solut yhdessä soluväliaineen kanssa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden.

Kudostyypit voidaan pääpiirteittäin jakaa neljään ryhmään. Epiteelikudos peittää kehon pintoja ja limakalvoja sekä muodostaa rauhasia; se suojaa, säätelee aineiden kulkua ja osallistuu haihtumiseen sekä eritystoimintoihin. Sidekudos ja tukikudos muodostavat tukiverkon ja yhdistävät rakenteita; niihin kuuluvat muun muassa sidekudos, rasvakudos, rustokudos, luukudos sekä verikudos. Lihaskudos vastaa liikkeestä ja sisäisten elinten toiminnasta; siihen kuuluvat luustolihas, sileälihaskudos ja sydänlihaskudos. Hermokudos vastaa tiedonvälityksestä, säätelystä ja viestinnästä elimistön välillä.

Kudoksilla on solujen lisäksi soluvälinen aine, ekstrasellulaarinen matriksi, joka vaikuttaa kudoksen mekaanisiin ominaisuuksiin sekä solujen käyttäytymiseen. Histologinen tutkimus ja kudosnäytteiden mikroskooppinen tarkastelu ovat keskeisiä lääketieteessä ja biotieteissä. Kudosten tutkimuksessa käytetään usein värjäyksiä, kuten hematoksiliinin ja eosinin yhdistelmää, joiden avulla solut ja väliaine erottuvat paremmin.