bakteerit

Bakteerit ovat mikroskooppisia, yksisoluisia mikro-organismeja. Ne muodostavat oman prokaryoottisen pääryhmän, ja niillä ei ole tumaa eikä kalvon erottamia soluelimiä. Bakteerit esiintyvät kaikkialla: maaperässä, vesissä, ilmassa sekä eläinten ja kasvien pinnoilla. Ne ovat erittäin monimuotoisia sekä rakenteeltaan että metaboliseltaan.

Muodostuksensa mukaan bakteerit voivat olla pyöreitä, sauvanmuotoisia tai kiertyneitä. Näillä muodoilla on yleisiä nimityksiä kuten kokit (pyöreät), basillit (sauvanmuotoiset) ja spiraallit (kiertyneitä). Gram-värjäyksessä jaotellaan grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin bakteereihin, mikä heijastaa solukalvon rakenteellisia eroja ja vaikuttaa antibioottivalikoimaan. Bakteerit voivat myös muodostaa itiöitä, joiden selviytyminen kuivissa ja kuumissa ympäristöissä.

Rooli ympäristössä ja ihmisellä: Bakteerit kierrättävät ravinteita kuten hiiltä ja typpeä sekä suorittavat typen sitomista symbioottisesti, esimerkiksi Rhizobium-suvun bakteerit palkokasveille. Elintarviketeollisuudessa ja ruuantuotannossa bakteereita käytetään käymisprosesseissa. Ihmisen mikrobisto koostuu suoliston, ihon ja limakalvojen bakteerikannoista, jotka vaikuttavat ruoansulatukseen ja immuunijärjestelmään.

Hyödylliset ja haitalliset: Suurin osa bakteereista ei ole patogeenisia; ne voivat edistää terveyttä ja ympäristöä. Osa kuitenkin aiheuttaa sairauksia, kuten ruokamyrkytyksiä, keuhkokuumeita tai ihoinfektioita. Hoitoon ja torjuntaan käytetään antibiootteja sekä hygienian toimenpiteitä; liiallinen antibioottien käyttö voi johtaa resistenssiin.

Tutkimus ja teollisuus: Bakteereita hyödynnetään bioteknologiassa esimerkiksi entsyymien, vitamiinien ja biopolttoaineiden tuotannossa sekä geenimuokkauksissa. Niiden tutkimus lisää ymmärrystä elämän peruspiirteistä sekä ekosysteemien toiminnasta ja tulevista lääketieteellisistä sekä teollisista sovelluksista.