typpeä

Typpeä, kemiallinen symboli N ja atomilukio 7, on epämetalli ja tärkeä alkuaine, joka kuuluu pniktogeeneihin. Se esiintyy luonnossa pääasiassa diatomisena molekyylinä (N2), joka on erittäin vakaassa tilassa ja muodostaa suurimman osan ilmakehästä, noin 78 prosenttia tilavuudesta. Vapaana kaasuna typpeä on vähemmän saatavilla luonnossa, mutta se on keskeinen osa maanbiologista typpeä kiertoa.

Ominaisuudet ja esiintyminen: N2 muodostaa voimakkaan kolminkertaisen sidoksen ja on normaalissa olosuhteissa melko reagoimaton. Se on väritön, hajuton ja nesteytettynä erittäin kylmää (-196 °C). Typpeä esiintyy sekä ilmakehässä että sekä maaperässä ja vesistöissä, missä se on osallisena monissa epäorgaanisissa ja orgaanisissa yhdisteissä. Biologisesti typpeä tarvitaan kaikille elämän soluille osana aminohappoja, nukleiinihappoja ja monia muita biomolekyyleja.

Ilmakehä ja teollisuus: Typpeä kiertää maapallolla luonnollisesti sekä bakteerien toimesta tapahtuvan typenimillisen kierringon että ilmakehän salamien avulla. Teollisesti typpeä tuotetaan suuria määriä Haber-Bosch -prosessissa, jossa N2 yhdistetään vetyyn ammoniakiksi (NH3) lannoitteiden valmistukseen. Typpeä käytetään myös inerttinä kaasuna ja suojakaasuna hitsauksessa sekä cryogeenisissä sovelluksissa nestemäisen typpeen muodostuksessa.

Käyttökohteet ja turvallisuus: Lannoitteet kuten ammoniakki, urealiuokset ja nitraatit perustuvat typpeen. Nestemäistä typpeä käytetään jäähdytykseen ja elintarvikkeiden säilytykseen sekä lääketieteellisissä ja teollisissa sovelluksissa. Puhdas N2 on käytännössä ei-toksinen, mutta sen väkivaltainen purkautuminen voi syrjäyttää happea suljetuissa tiloissa.