yhdisteissä

Yhdiste on kemiallinen aine, joka koostuu kahdesta tai useammasta alkuaineesta sitoutuneina toisiinsa kemiallisesti ja jonka koostumus on kiinteä ja vakio. Yhdiste eroaa sekoituksesta siinä, että sen alkuaineet muodostavat kiinteän koostumuksen, jonka perusteella yhdiste voidaan kemiallisessa reaktiossa erottaa.

Yhdisteet voivat muodostua ionisidoksin tai kovalentisin sidoksin. Ioniyhdisteet syntyvät, kun elektronit siirtyvät metallista ei-metalliin ja vastakkaisesti varautuneet ionit vetävät toisiaan puoleensa. Molekyyliyhdisteet muodostuvat atomien välisistä kovalenttisista sidoksista.

Yhdisteillä on ominaisuuksia, jotka eroavat huomattavasti niiden alkuaineiden ominaisuuksista. Ne ovat usein stabiileja kemiallisessa ympäristössä ja hajoavat kemiallisen reaktion kautta, ei pelkän fyysisen erottelun avulla. Ne voivat muuttua kemiallisesti yhdisteiksi, jolloin syntyy uusia aineita.

Yhdisteet esitetään kemiallisilla kaavoilla, jotka kuvaavat alkuaineiden suhteellisia määriä. Esimerkkejä: vesi (H2O), hiilidioksidi (CO2), natriumkloridi (NaCl). Stoikiometria käsittelee reaktioissa käytettävien aineiden määrien laskemista.

Yhdisteet ovat keskeisiä sekä teollisuudessa että biologiassa ja ympäristötieteissä. Niiden tuntemus mahdollistaa uusien aineiden suunnittelun, lääkevalmisteiden valmistuksen sekä kemiallisten reaktioiden ennustamisen.