alkuaineesta

Alkuaine on puhdas kemiallinen aine, joka koostuu vain yhdestä atomityypistä ja jolla on sama protoniluku eli järjestysluku Z. Alkuaineita ei käytännössä voi muuttaa kemiallisesti toisiin alkuaineisiin; ne voivat kuitenkin muodostaa yhdisteitä. Jokaisella alkuaineella on oma kemiallinen symboli, ja sen ominaisuudet riippuvat elektronien järjestyksestä ytimen ympärillä. Massaluku A vaihtelee isotooppien mukaan, eli saman protoniluvun omaavilla atomeilla voi olla erilaisten neutronien määrät.

Periodinen taulukko järjestää alkuaineet jaksollisesti ominaisuuksiensa mukaan. Ryhmiä ovat esimerkiksi metalliset, epämetalliset ja metalloideiksi luokitellut sekä erikoisryhmät kuten jalokaasut. Nykyään tunnetaan noin 118 alkuaineen; suurin osa esiintyy luonnossa, osa on syntetisoitu ja tuotettu laboratorioissa.

Isotoopit ja radioaktiivisuus: useimmilla alkuaineilla on useita isotooppeja; vakaat isotoopit ovat yleisiä luonnossa, radioaktiiviset isotoopit voivat olla hyödyllisiä tutkimuksessa ja teollisuudessa mutta myös vaarallisia.

Käyttö ja merkitys: Alkuaineet muodostavat kaiken aineen rakennuspalikoita. Yleisimpia ja tärkeimpiä ovat happi (O), hiili (C), typpi (N), rauta (Fe) sekä pii (Si). Jokaisella on oma symbolinsa ja järjestyslukunsa; massaluku kuvaa isotooppeja. Ymmärrys alkuaineista auttaa selittämään kemiallisia reaktioita, materiaaleja ja elämän perusmekanismeja.