tuntemus

Tuntemus on suomen kielen substantiivi, joka viittaa sekä fyysiseen aistimukseen että laajempaan tietoisuuteen tai havaintoon. Se voi tarkoittaa välitöntä aistinvaraista kokemusta, kuten kipua, kylmyyttä tai puutumista, sekä epämääräisempää käsitystä tai vaikutelmaa siitä, mitä tapahtuu.

Käyttöä esiintyy sekä lääketieteessä että arkipuheessa. Lääkäri voi kysyä potilaan tuntemuksia kuvaillakseen oireita, kuten poltetta, kutinaa tai puutumusta. Arjessa tuntemukset voivat viitata intuitiiviseen tuntumaan tilanteesta tai päätöksestä, esimerkiksi "minulla on hyvä tuntemus tästä projektista", tai kuvaamaan yleistä olotilaa, kuten "tuntemukset ovat ailahtelevia."

Tuntemus eroaa yleisesti "tunteista", jotka tarkoittavat tunteiden, mielikuvien ja mielialojen subjektiivisia kokemuksia. Se eroaa myös "tiedosta", joka tarkoittaa tietoa tai faktapohjaista ymmärrystä. Kielessä tuntemus voi siten viitata sekä sensoriseen kokemukseen että muuhun sisäiseen havainnointiin.

Sanan käytöllä on lisäksi erillinen merkitys liittyen tutustumiseen ja tuttuuteen: tuntemus voi tarkoittaa jonkin asian tuntemista tai oppimista sen käytöstä. Sanaa käytetään yleiskielessä sekä konkreettisen että abstraktin tuntemuksen yhteydessä. Tuntemukset ovat yleensä subjektiivisia ja kontekstisidonnaisia.