ilmakehästä

Ilmakehä on Maan ympärillä oleva kaasukehä, joka ylläpitää elämälle välttämättömiä olosuhteita, suojaa säteilyltä ja säätelee lämpötilaa. Sen massa on noin 5,15 x 10^18 kilogrammaa ja maan pinnan ilmanpaine on noin 1013 hPa.

Pääkaasut ovat typpeä (N2) noin 78 prosenttia ja happea (O2) noin 21 prosenttia. Muita aineita ovat argon, hiilidioksidi, neon, helium, metaan sekä pienemmät määrät vettä ja vesihöyryä. Vesihöyryn määrä vaihtelee säätilan ja sijainnin mukaan.

Ilmakehä koostuu useista kerroksista: Troposfääri (0–12 km), jossa tapahtuu sääilmiöt; Stratosfääri (12–50 km), jossa otsonikerros absorboi UV-säteily; Mesosfääri (50–85 km); Thermosfääri (85–700+ km), jossa lämpötiloissa on monimutkaisia profiileja; Eksosfääri (yli noin 600–1000 km), jossa ilmakehä liukenee avaruuteen.

Ozonikerros sijaitsee stratosfäärissä ja suojaa elämää UV-säteilyltä. Troposfäärin prosessit määrittävät sään ja ilmaston, kuten konvektio, pilvet ja sade. Ionosfääri, joka kuuluu ilmakehän yläosaan, vaikuttaa radioyhteyksiin ja satelliittitoimintaan.

Ihmisen toiminta muuttaa ilmakehää kasvihuonekaasujen (esimerkiksi CO2, metaani ja dityppioksidi) sekä pienhiukkasten pitoisuuksia lisäämällä pitkän aikavälin lämpenemistä ja vaikuttamalla sään pitkällä aikavälillä. Kasvihuonekaasupitoisuuksien nousu on keskeinen tekijä nykyilmastonmuutoksessa.