bakteereista

Bakteerit ovat yksisoluisia mikro-organismeja, jotka kuuluvat prokaryoottien ryhmään. Niiden geneettinen materiaali sijaitsee yhdessä, pyöreälineen kromosomissa, ja ne voivat lisäksi kantaa plasmideja. Bakteerit lisääntyvät yleensä nopeasti binäärisellä fissiolla. Kokoluokitus vaihtelee noin 0,2–5 mikrometrin välillä, ja niillä esiintyy erilaisia muotoja kuten kokit (pyöreät), bacillit ( sauvatuotteet) sekä spirillit.

Bakteerit voivat omaksua erilaisia ravinnonlähteitä ja niiden aineenvaihdunta on monitahoinen. Ne voivat olla aerobisia, anaerobisia tai facultatiivisen (tilapäisesti) hapen tarpeesta riippuvaisia. Gram-värjäys on perinteinen keino erottaa bakteerit kahteen suurryhmään: grampositiiviset, joiden soluseinämissä on runsas peptidoglykaani, ja gram-negatiiviset, joiden soluseinän ulkopuolinen ulkomembraani tuo lisäeristyksen. Joillakin bakteereilla on kykyjä fiksata typpeä, muokata rikkivetyä tai photosyntesoida.

Ekologisesti bakteerit ovat ratkaisevan tärkeitä: niiden kautta kiertää ravinteita, ne hajottavat orgaanista ainetta ja osallistuvat hiilen-, typen- sekä rikkidioksidin kierroksiin. Monet bakteerit voivat muodostaa kestäviä itiömuotoja, kuten endospooreja, suoranaisen haitan sietokyvyn parantaakseen. Ihmisen ja muiden organismeja bakteerit vaikuttavat terveyteen monin tavoin: osa on hyödyllisiä sulautuen suolistomikrobistoon, osa aiheuttaa sairauksia.

Käytännön merkitystä on laboratoriotutkimuksissa, teollisuudessa ja bioteknologiassa. Bakteerit (– mukaan lukien Streptomyces- ja muita tuottajia) ovat tärkeitä antibiotikkien ja muiden biologisesti aktiivisten aineiden lähteitä; ne mahdollistavat käynnissä olevia fermentointiprosesseja, bioremediaatiota ja tutkimusta geenien toiminnasta. Turvallisuus- ja säädökset ohjaavat bakteerien tutkimusta ja sovelluksia.