Immuunikompleksikertymä

Immuunikompleksikertymä viittaa tilanteeseen, jossa elimistön immuunijärjestelmän tuottamat vasta-aineet sitoutuvat taudinaiheuttajiin tai muihin vieraisiin molekyyleihin muodostaen niin sanottuja immuunikomplekseja. Nämä kompleksit ovat yleensä normaali osa immuunivastetta, ja terveessä elimistössä ne poistetaan tehokkaasti makrofagien toimesta. Ongelmia syntyy, kun immuunikompleksien muodostuminen on liiallista, niiden poistuminen on hidastunut tai ne ovat kooltaan sellaisia, etteivät makrofagit pysty niitä tehokkaasti käsittelemään.

Kun immuunikomplekseja kertyy elimistöön, ne voivat laskeutua kudoksiin, erityisesti pieniin verisuoniin, niveliin ja munuaisiin. Tällöin ne aktivoivat komplementtijärjestelmää ja muita tulehdusmekanismeja, mikä johtaa kudosvaurioon ja tulehdukseen. Tämä voi ilmetä monin eri tavoin riippuen siitä, missä kudoksessa kertymä tapahtuu. Tyypillisiä oireita voivat olla ihottumat, nivelkivut ja turvotus, munuaisten vajaatoiminta ja joskus myös keskushermosto-oireet.

Immuunikompleksikertymä on usein seurausta jostakin taustalla olevasta sairaudesta. Se voi liittyä infektioihin, kuten streptokokki-infektion jälkeiseen glomerulonefriittiin, tai autoimmuunisairauksiin, kuten systeemiseen lupus erythematosusiin (SLE). Myös jotkin lääkkeet tai allergeenit voivat laukaista immuunikompleksien muodostumista. Diagnoosi perustuu tyypillisesti verikokeisiin, joilla voidaan todeta kohonneita immuunikompleksitasoja ja tulehdusmerkkiaineita, sekä kudosnäytteiden tutkimukseen. Hoidon tavoitteena on ensisijaisesti hoitaa taustalla olevaa sairautta ja vähentää tulehdusta.