Verenkiertoelimiä

Verenkiertoelimiä ovat elimistön verenkiertojärjestelmän toimintaan osallistuvia elimiä. Niihin kuuluvat sydän, verisuonisto sekä niihin liittyvät rakenteet, jotka mahdollistavat veren kierron ja aineiden kuljetuksen koko kehossa. Laajasti tarkasteltuna verenkiertoelimiä voidaan katsoa kuuluviksi myös imusuonistoon, joka palauttaa kudoksista kudosnesteen takaisin verenkiertoon ja osallistuu immuunipuolustukseen.

Sydän on kaksisuuntainen pumppuyksikkö, jolla on neljä kammiota: oikea eteinen ja oikea kammio sekä vasen eteinen ja vasen kammio. Sen supistukset synnyttävät vereen kiertävän veren kahden kierron kautta: keuhkoinen kierto kuljettaa verta keuhkoihin kaasujenvaihtoa varten ja sieltä takaisin sydämen oikeaan sydämenpuoleen, ja systeeminen kierto toimittaa verta kaikkialle kehoon.

Verisuonisto koostuu valtimosta, laskimosta ja hiussuonista. Valtimot vievät verta sydämestä kohti kehoa, kapillaarit mahdollistavat kaasujen, ravinteiden ja jätteiden vaihdon kudoksissa, ja laskimot palauttavat veren takaisin sydämeen. Verisuonten seinämien rakenne vaihtelee, mikä liittyy verenkierroksen paineeseen ja virtaussuuntaan.

Imusuonisto on kiertojärjestelmän osa, joka kerää kudosnesteen ja palauttaa sen verenkiertoon sekä osallistuu immuunipuolustukseen. Imusuonistossa tapahtuu myös rasvojen imeytymistä ja neste- sekä valmiustasapainon säätelyä.

Verenkiertoelinten toimintahäiriöt voivat johtaa sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sepelvaltimotukoksiin, verenpainetautiin tai sydämen vajaatoimintaan. Tutkimus ja hoito perustuvat muun muassa elektrokardiografiaan, sydämen kuvantamiseen sekä verisuonitutkimuksiin.