Verisuonten

Verisuonet ovat verenkiertojärjestelmän putkisto, jonka kautta veri liikkuu sydämen pumppauksena kudoksiin ja takaisin. Verisuonisto koostuu valtimot (arteriat), laskimot sekä hiussuonet (kapillaarit). Ne mahdollistavat hapen, ravinteiden sekä hiilidioksidin ja muiden aineiden vaihdon kudoksissa ja elinten välillä.

Valtimot ja arteriolit kuljettavat verta sydämestä kohti kudoksia. Seinät ovat paksummat ja lihaksikkaammat kuin laskimoiden, ja niissä on runsaasti sileää lihasta sekä elastista kudosta. Tämä rakenne mahdollistaa verenpaineen ja virtauksen säätelyn sekä vastuksen hallinnan verenkierron eri osissa.

Laskimot ja pienemmät laskimot keräävät verta kudoksista ja palauttavat sen sydämeen. Seinät ovat ohuemmat ja luumenit suurempia kuin valtimoissa, ja laskimoissa on läppäventtiilejä, jotka estävät takaisinvirtausta. Paine verenkierrossa on alhaisempi, ja laskimoilla on suuri kapasiteetti toimia verenvarastona sekä auttaa verenpalautuksessa.

Hiussuonet ovat kapillaariverkoston pienimmät verisuonet. Niiden seinät ovat erittäin ohuita ja koostuvat pääasiassa endoteelisistä soluista, mikä mahdollistaa aineiden vaihdon veressä ja kudoksissa. Kapillaarityypejä ovat jatkuvat, fenestroidut ja epäjatkuvat (sinusoidi), jotka näkyvät eri kudosalueilla.

Verisuonten seinät koostuvat kolmesta kerroksesta: tunica intima (endoteeli), tunica media (sileät lihakset ja elastinen kudos) sekä tunica adventitia (sidekudos). Suuremmilla verisuonilla tunica media on vahvempi ja elastisempi, pienemmissä verisuonissa kerrokset ovat ohuemmat ja joutuvat alttiiksi erilaiselle säätelylle.

Kliinisenä näkökulmana verisuonitaudit, kuten ateroskleroosi, aneurysmat sekä laskimotukokset ja verenpaineen häiriöt, voivat vaikuttaa verenkiertoon ja kudosten perfuusioon.