verisuonet

Verisuonet ovat verenkiertoon kuuluvia putkia, joiden kautta veri kulkee sydämestä kudoksiin ja takaisin. Ne jakaantuvat kolmeen pääryhmään: valtimot, laskimot ja hiussuonet. Valtimot kuljettavat verta pois sydämestä ja niillä on paksut, joustavat seinät. Laskimot tuovat verta takaisin sydämeen ja niissä on suuremmat valtimoseinät sekä venttiilit, jotka estävät veren takaisinvirtausta. Hiussuonet ovat mikroskooppisen ohuita verisuonia, joissa tapahtuu kaasujen, ravinteiden ja jätteiden vaihtoa kudosten ja veren välillä.

Valtimoseinät ovat kolmikerroksisia: intima, media ja adventitia. Media sisältää lihas- ja elastisia kerroksia, mikä mahdollistaa verisuonen supistumisen ja verenpaineen säätelyn. Laskimoseinät ovat ohuempia ja joustavampia; verenpaluu sydämeen helpottuu venttiilien ja lihasten avulla. Hiussuonien tyypit ovat jatkuvia, fenestroituja ja sinusoidisia, ja endoteelin solukerroksella on suuri rooli aineiden vaihdossa.

Verisuonten tärkein tehtävä on toimittaa kudoksille happea ja ravinteita sekä poistaa hiilidioksidi ja metaboliset jätteet. Verenpaine ja verenvirtaus säädellään pääasiassa valtimoissa ja arteriolien toiminnan sekä kudoskohtaisen viestinnän kautta.

Sairaudet voivat kohdistua mihin tahansa verisuoniin. Yleisimmät tilat ovat ateroskleroosi, valtimotukokset, laskimotukokset ja aneurysmat. Diagnoosiin käytetään Doppler-ultraääntä ja angiografiaa; hoitomahdollisuudet kattavat elämäntapamuutokset, lääkityksen sekä endovaskulaariset tai kirurgiset toimenpiteet.

---