lihakset

Liihakset ovat elimistön pehmeitä kudoksia, jotka pystyvät supistumaan ja tuottamaan liikettä sekä voimaa. Niitä jaotellaan kolmeen päätyyppiin: luustolihakset, sileät lihakset ja sydänlihas. Luustolihakset ovat tahdonalaisia ja kiinnittyvät luihin jänteiden kautta; ne mahdollistavat vartalon ja nivelten liikkeet sekä asennon ylläpitämisen. Sileät lihakset sijaitsevat verisuonissa ja sisäelimissä ja toimivat pääasiassa tahdosta riippumatta. Sydänlihas muodostaa sydämen ja käyttää rytmistä supistelua veren pumppaamiseen.

Rakenne: Lihas koostuu lihassyistä, joita tukevat sidekudos ja jänteet. Jokaisessa lihaksessa on sarkomeereja, joiden sisällä aktiini- ja myosiinifilamentit ajavat toisiaan vasten supistuessa. Hermosignaali vapauttaa Ca2+-ioneja, jolloin troponiini-tropomysiini-kompleksi paljastaa sitoutumispaikat. Energianlähteenä käytetään ATP:tä; soluhengitys tuottaa ATP:ta hapellisesti, ja tarvittaessa myös anaerobista glykolyysiä.

Toiminta ja kehitys: Liikkeet syntyvät, kun lihas lyhenee ja siirtää luiden vastuksia. Luustolihakset kehittyvät pääasiassa hypertrofian kautta; määrällistä uusien lihassolujen muodostumista on rajoitetusti aikuisilla. Harjoittelu parantaa voimaa, kestävyyttä ja motorista koordinaatiota. Riittävä lepo ja proteiininsaanti tukevat palautumista.

Terveysnäkökulmasta lihakset ovat keskeisiä liikkumiskyvyn ja aineenvaihdunnan ylläpitämisessä. Yleisimmät ongelmat ovat lihasvammat, kouristukset sekä joitakin lihassairauksia kuten dystrofioita. Ikääntymisen myötä lihasvoima voi heikentyä, mutta säännöllinen liikunta hidastaa muutoksia.