kapillaarit

Kapillaarit ovat verenkierron pienimpiä verisuonia, jotka muodostavat kapillaariverkostoja mikrosirkulaatiossa. Niiden kautta tapahtuu kaasujen, nesteiden ja ravinteiden vaihtoa veren ja kudosten välillä. Kapillaarien kokonaispinta-ala on suuri, mikä mahdollistaa tehokkaan aineiden siirron.

Kapillaariseinämä koostuu yhdestä endoteelisolu- ja basaalikalvokerroksesta. Useissa kapillaarityypeissä esiintyy myös pericyyttejä, jotka tukevat rakennetta ja säätelevät kapillaariverkoston toimintaa. Kapillaarien läpimitta on tyypillisesti noin 5–10 mikrometriä.

Kolme päätyyppiä ovat jatkuvat (continuous) kapillaarit, fenestroituneet (fenestroituja) kapillaarit ja sinusoidi-kapillaarit (discontinuous tai sinusoideja). Jatkuvat kapillaarit ovat yleisiä monissa kudoksissa, kuten lihaksissa ja aivoissa. Fenestroituneet kapillaarit esiintyvät erityisesti munuaisissa, ohutsuolessa ja endokriinisissä rauhasissa, missä läpäisevyys on suurempi. Sinusoidi-kapillaarit ovat suurikokoisia ja epätasaiseen kudosimplantaatioon helpommin läpäiseviä; niitä löytyy maksassa, pernassa ja luuytimessä.

Päätehtävä on aineiden vaihtaminen: happea ja hiilidioksidia, ravintoaineita ja metaboliittien vaihtoa sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon säätelyä. Vaihto tapahtuu diffuusion, suodattumisen ja joskus endosytoosin kautta. Verimäärän säätely kapillaariverkostossa tapahtuu paikallisilla tekijöillä sekä arteriolien säätelyllä ja precapillaarisilla säätelymekanismeilla.

Häiriöt kapillaaritasolla voivat johtaa turvotukseen, nestevuotoon tai mikrovaskulaarisiin komplikaatioihin. Esimerkkejä ovat inflammaatio, diabeteksen mikrovaskulaariset muutokset sekä diabeettinen retinopatia.