munuaisissa

Munuaiset ovat pari pavunmuotoista elintä, jotka sijaitsevat retroperitoneaalisesti vatsan alaontelossa kummankin puolella selkärankaa, noin T12–L3-tason korkeudella. Ne poistavat verestä jätetuotteita ja ylimääräistä vettä sekä tuottavat virtsaa, jota kuljetetaan virtsateitä pitkin virtsarakkoon.

Rakenteeltaan munuaiset koostuvat kuoresta (korteksi) ja ydinalueesta (medulla). Pääasiallinen toiminnallinen yksikkö on nefroni, jossa glomerulus ja Bowmanin kapseli muodostavat suodatusyksikön sekä putkisto: proksimaalinen tubulus, Henleen silmukka, distaalinen tubulus ja keräilyputket. Suodatus alkaa glomeruluksesta; suodattunut neste siirtyy Bowman's kapseliin ja edelleen putkistoa pitkin. Proksimaalinen tubulus palauttaa suurimman osan vedestä, elektrolyytteistä ja glukoosista verenkiertoon; Henleen silmukka säätelee osmoottista tiheyttä; distaalinen tubulus ja keräilyputket viimeistelevät virtsan koostumuksen sekä erityisesti natriumin ja kaliumin erittymisen.

Verenkierto ja hormonitoiminta: Munuaiset saavat verta munuaisvaltimoista ja palauttavat sen munuaislaskimoihin. Juxtaglomerulaarinen laite vapauttaa reniinia, joka käynnistää renin-angiotensiin-aldosteronijärjestelmän (RAAS) verenpaineen ja natriumin säätelyn avulla. Lisäksi munuaiset erittävät erytropoietiinia (EPO) punasolujen tuotannon edistämiseksi ja osallistuvat D-vitamiinin, kalsitriolin, aktiiviseen muotoon muuntamiseen, mikä vaikuttaa kalsiumin aineenvaihduntaan.

Virtsan muodostuminen ja poisto: Suodatus alkaa glomeruluskerroksessa; Bowmannin kapseli vastaanottaa suodoksen. Proksimaalinen tubulus palauttaa suurimman osan vedestä ja hyödyllisistä aineista verenkiertoon; Henleen silmukka sekä distaalinen tubulus ja keräilyputket viimeistelevät virtsan koostumuksen. Keräilyputket johtavat virtsan munuaisaltaaseen ja edelleen virtsajohtimia pitkin virtsarakkoon.