kapillaariverkostossa

Kapillaariverkostossa tarkoittaa pienimpien verisuonten kokonaisuutta, joka sijaitsee kudosten sisällä ja yhdistää arteriolien sekä venulien verta. Tämä verkosto mahdollistaa kudosten hapen ja ravinteiden vaihtamisen sekä hiilidioksidin ja muiden aineiden poistamisen verenkiertoon. Kapillaarit ovat yleensä yhden endoteelisolukerroksen paksuisia, mikä mahdollistaa tehokkaan vuorovaikutuksen veren ja kudoksen välillä.

Rakenteeltaan kapillaariverkosto koostuu endoteelisoluista, basaalimembranista ja tukevista perisyytteistä. Kapillaarityyppejä ovat jatkuvat kapillaarit, fenestroidut kapillaarit ja epäjatkus Sinusoidi-kapillaarit, joiden läpäisevyys vaihtelee kudostyypin mukaan. Pericytit ovat usein läsnä, ja ne säätelevät kapillaarin läpäisevyyttä sekä verisuonikon rakennetta.

Toiminta kapillaariverkostossa perustuu aineiden diffuusioon, filtraatioon ja joskus transkystokraatioon. Diffuusio mahdollistaa kaasujen, kuten hapen ja hiilidioksidin, sekä pienempien molekyylien siirtymisen verenkierrosta kudokseen ja päinvastoin. Nesteen vaihtoa säätelevät Starlingin nesteenvaihtoja kuvaavat voimat: hydrostaattinen paine ja onkotoinen paine vaikuttavat kapillaarin sisäpuoliseen nesteen liikkeeseen kudokseen ja takaisin.

Regulaatio ja joustavuus ovat keskeisiä: arteriolien vasomotori säätely muuttaa kapillaariverkoston verenvirtausta, ja harjoitus sekä kudoksen tilapäinen tarve voivat lisätä kapillaarirekrytointia. Mikroverenkierron toiminta on olennaista kudosten hapensaannille, ravinteiden toimitukselle ja jätteenpoistolle sekä sen kyvylle reagoi nopeasti muutoksiin kudoksen tarpeessa.

Terveydessä kapillaariverkosto on tehokas ja dynaaminen osa mikroverenkiertoa. Sen häiriöt voivat heijastua kudosten hapensaannin heikentymisenä, turvotuksena tai iskemiaprosesseina, ja ne liittyvät muun muassa kroonisiin sairauksiin sekä tulehduksiin.