verkosto

Verkko on toisiinsa yhdistettyjen, vuorovaikutussuhteiden verkko, jossa yksiköt kuten ihmiset, organisaatiot tai tekniset laitteet voivat välittää tietoa, tavaroita tai energiaa. Verkostot voivat olla konkreettisia, kuten tietoliikenne- ja sähköverkot, tai abstrakteja, kuten sosiaaliset ja ammatilliset yhteistyöverkostot. Niiden rakenne ja toimintaperiaatteet määräytyvät sekä tekijöiden välisistä suhteista että tarjoamasta ja vastaanottamasta resurssista.

Verkostoja tarkastellaan monilla aloilla. Sosiaaliset verkostot kuvaavat ihmisten tai ryhmien välisiä suhteita; ammatilliset ja organisatoriset verkostot havainnoivat yhteistyökuvioita yrityksissä ja julkisessa hallinnossa; tietoverkkoihin kuuluvat tietotekniikka- ja telekommunikaatioverkot sekä Internetin infrastruktuuri. Biologisissa ja teknisissä järjestelmissä voidaan puhua verkostoitumisista kuten metabolisista poluista, joissa solmukohdat ja yhteydet vastaavat osia ja yhteyksiä. Verkostot voivat olla dynaamisia, kehittyä ajan myötä ja laajentua, kun uusia solmukohtia ja yhteyksiä syntyy.

Verkoston analysointi perustuu graafiteorioihin: solmukohdat ja linkit muodostavat verkon topologian. Keskeisiä mittareita ovat verkon yhdistävyys, reittien pituus, keskijäisyys, klusteroituneisuus ja kestokyky häiriöille. Kontakti- ja vaikutusverkostojen lisäksi voidaan tarkastella verkon läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja toimintaa erilaisten politiikkojen tai liiketoimintamallien kautta.

Sovelluksia ovat suunnittelu, optimointi ja hallinta sekä liiketoiminnassa että julkisessa sektorissa. Verkkojen avulla voidaan hallita toimitusketjuja, edistää innovaatioita, vahvistaa yhteistyötä ja parantaa tiedon jakamista. Internetin kaltaiset tietoverkot mahdollistavat globaalin vuorovaikutuksen sekä hajautetun tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen.