supistukset

Supistukset ovat lihasten kykyä supistua eli lyhentyä ja siten tuottaa jännitystä tai liikettä. Niitä esiintyy kaikissa lihaksissa, mutta termiä käytetään erityisesti luustolihasten, sileiden lihasten ja sydänlihaksen yhteydessä. Luustolihaksissa supistuminen on pääosin tahdonalaista ja tapahtuu motorisen hermoston signaalin välittämänä. Sileissä lihaksissa supistuminen on tavallisesti automaattista ja säädelty autonomisen hermoston sekä hormonaalisten tekijöiden toimesta. Sydänlihaksen supistukset ovat rytmisiä ja itsesäätöisiä, mutta ne voivat vaikuttaa eri tekijöiden, kuten hormonien ja autonomisen järjestelmän, vaikutuksesta.

Mechanismi: Supistuminen alkaa lihassyiden sähköisestä aktivoitumisesta. Kalciumionit vapautuvat solulimasta ja mahdollistavat aktiinin- ja myosiinin välisten ristikkäiskytkentöjen muodostumisen. ATP:n energia mahdollistaa kontraktion, ja lopuksi rentoutuminen tapahtuu, kun Ca2+ poistuu solulimaasta ja kytkennät katkeavat.

Käytännön merkitys: Eri lihasryhmät suorittavat erilaisia tehtäviä. Luustolihaksissa ne mahdollistavat liikkeet ja asennon ylläpidon; sileissä lihaksissa supistumiset säätelevät verenvirtausta, ruoansulatuskanavan toimintaa ja keuhkojen ilmanvaihtoa; sydänlihaksen supistukset pumpaavat verta. Synnytyksessä kohdun supistukset ovat tärkeitä avautumisen ja syntymän kannalta. Liialliset tai epäkoordinoidut supistukset voivat aiheuttaa kipua, kouristuksia, spasmaa tai tetania.