Sydänlihaksen

Sydänlihas, tunnettu myös nimellä myokardium, on sydämen lihaskerros, joka vastaa sydämen pumpputoiminnasta. Se sijaitsee endokardiumin (sisäkalvon) ja perikardiumin (ulkikalvon) välissä ja muodostaa suurimman osan sydämen massasta. Sydänlihaksen tehtävänä on supistua säännöllisesti ja tehokkaasti, jotta veri liikkuu sekä keuhkoihin että kehon eri osiin.

Sydänlihaksen solut, sydänmylisolut eli cardiomyosyytit, ovat poikkijuovaisessa lihassäikeistössä, kuten luustonkin lihaksissa, mutta ne ovat hillitöntäotumassa toistuvaan ja tahtomattomaan supistumiseen. Solut ovat lyhyitä ja haaroittuvia sekä liittyvät toisiinsa interkellaattoriin (intercalated discs), jotka sisältävät tiivis liitos-, desmosomija ja kyseisen sähköimpulssin leviämiseen tarkoitetun lakk

gap-jonon. Näin sydänlihassolut voivat nopeastikin välittää supistumisärsykkeen koko sydämeen.

Supistuminen on sähköinen tapahtuma, joka käynnistyy sydämen omaa johtorataa pitkin (SA- ja AV-solmukohdat, Hisin ja Purkinjen pinnat). Tämä johtorata mahdollistaa rytmisen, koordinoidun supistumisen. Supistuminen perustuu eksitointikonstruktion ja kalsium-käynnistämön väliseen riippuvuuteen: verisuonten kalsiumi vapautuu sarkoplasmisessa retikulumissa, mikä saa lihassäikeet supistumaan.

Sydänlihas on erittäin aerobinen kudos, sisältäen runsaasti mitokondrioita ja verisuonitusta. Se tarvitsee jatkuvaa hapen ja energian saantia, ja sen toiminta voi kärsiä iskemian tai tulehduksen vuoksi. Kehittymättömästi uusiutuva kudos voi jäädä arpeutumaan sydänsairauksissa, kuten sydänlihassairauksissa tai sydäninfarktissa.