viljelykiertoja

Viljelykiertoja tarkoittaa viljelymaan kasvien lajien vuorottelua useamman vuoden mittaisessa kiertossa. Käytännössä eri kasvit kuluttavat ja palauttavat maaperän ravinteita eri tavoin, ja niiden vuorottelulla pyritään vähentämään maaperän köyhtymistä, parantamaan rakennetta sekä hallitsemaan tauteja, tuholaisia ja rikkakasveja.

Yleisiä kiertojen rakenteita ovat vilja- ja palkokasvilajien vuorottelu sekä maanparannus- tai vihreän lannoituksen kasvit, kuten katte- ja rehukasvit. Monipuolisessa kiertossa voi olla myös juurikas- tai vihannesalueita sekä tarvittaessa maa- ja kesantojaksoja. Kierto suunnitellaan huomioiden viljeltävien lajien ravinnetarpeet, maan rakennetta, vedenPidon kyky sekä alueelliset ilmasto- ja markkinatekijät.

Hyödyt liittyvät ennen kaikkea maaperän hyvinvoinnin säilymiseen. Palkokasvit lisäävät typpeä maan ilmakehästä juurillaan, mikä parantaa seuraavien kasvien saatavilla olevaa typensäätöä. Vaihtelu estää tauteja ja tuholaisia, koska taudin- ja tuholaislajien elinympäristöt muuttuvat. Lisäksi kierto tasapainottaa ravinteiden käyttöä, parantaa maan rakenne ja vedenläpäisevyyttä sekä tukee biologista monimuotoisuutta peltoalalla.

Suunnittelu on keskeistä: kierron pituus, paikalliset olosuhteet ja taloudelliset realiteetit vaikuttavat siihen, millainen kiertotapa kannattaa valita. Viljelykiertoja on pitkäjänteinen maanhoitotoimenpide, jolla voidaan edistää sekä satoa että peltojen kestävyyttä.