kasvit

Kasvit ovat fotosynteettisiä, monisoluisia eliöitä, jotka kuuluvat kuntaan Plantae. Ne muodostavat maapallon ensisijaiset tuottajat, tuottaen organistaainesta energianlähteeksi muille eliöille ja vapauttaen happea ilmakehään. Kasvit kattavat hyvin erilaisia elinympäristöjä some aavikoista sademetsiin ja vuoristoihin.

Rakenne ja toiminta: Yleisimet muodostavat juuret, vartalon ja lehdet. Ne ottavat vettä ja ravinteita maasta sekä hiilidioksidia ilmasta. Fotosynteesin kautta ne muuntavat valoenergian glukoosiksi ja tuottavat happea. Kasvit voivat varastoida energiaa tärkkelyksenä ja niitä voidaan jakaa erilaisiin kudos- ja soluryhmiin, kuten juuri- ja lehtikerrokset sekä johtojännettä sisältävät varret.

Synty ja lisääntyminen: Kasvit voivat lisääntyä sekä suvullisesti että suvuttomasti. Suvullisessa lisääntymisessä käytetään hedelmöittymistä ja siementen muodostumista, usein kukkien ja hedelmien kautta siirtäen perintötekijöitä seuraavaan sukupolveen. Joillakin kasveilla, kuten sammaloilla ja sanikkaisilla, jälkeläiset syntyvät yleensä itiöistä. Elämänkierto monissa viljellyissä ja havukasveissa on usein sporofyyttinen.

Luokitus: Kasvit voidaan jakaa useisiin pääryhmiin. Sammalet (Bryophyta) ovat pienikokoisia ja kosteissa elinympäristöissä runsaita. Sanikkaiset (Pteridophyta) lisääntyvät itiöiden avulla ja niillä on kehittynyt johtojänne. Siemenkasvit muodostavat suurimman osan kasvilajeista ja jakautuvat gymnospermoihin (ei-kukalliset siemenkasvit, kuten havupuut) sekä angiospermoihin (kukalliset kasvit).

Merkitys: Kasvit toimivat pohjana monille ekosysteemeille, tuottavat happea ja organsisia yhdisteitä ruuaksi sekä raaka-aineiksi tekstiileille, lääkeaineille ja rakennusmateriaaleille. Ne ovat olennaisia sekä luonnossa että ihmistoiminnassa.