tekoälyyn

Tekoälyyn on suomen kielen illatiivimuoto sanasta tekoäly, joka tarkoittaa “kohti tekoälyä” tai “tekoälyyn liittyvää”. Käytännössä se ilmaisee suunnan, mukanaolon tai liittymisen tekoälyyn liittyvissä keskusteluissa ja teksteissä. Tekoälyyn liittyvissä aiheissa termistö kattaa sekä teknisen että yhteiskunnallisen näkökulman.

Tekoäly viittaa tietokonejärjestelmiin, jotka suorittavat tehtäviä, jotka yleensä vaativat inhimillistä älykkyyttä. Näitä tehtäviä ovat oppiminen, päättely, havaitseminen, kielten ymmärtäminen ja päätöksenteko. AI:ta jaetaan usein kapeaan tekoälyyn (narrow AI) sekä yleiseen tekoälyyn (AGI). Nykyiset järjestelmät ovat suurimmaksi osaksi kapeita, erikoistuneita suorittamaan rajattuja tehtäviä.

Historiallisesti tekoälystä käytettiin laajasti keskustella 1950-luvulla, jolloin Dartmouthin konferenssi nähtiin alan syntymänä. Edistys on ollut vaiheittaista, mutta 2010-luvulla syväoppimisen ja suurten tietomassojen sekä laskentatehon kasvun myötä tekoälyn sovellukset ovat laajentuneet huomattavasti.

Sovelluksia löytyi monilta aloilta: terveydenhuolto, rahoitus, liikenne, valmistus, asiakaspalvelu sekä kielimallit ja visiojärjestelmät. Tekoälyyn liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä, kuten vääristävät päätökset, läpinävyys, turvallisuus, yksityisyys ja työmarkkinoiden muutokset.

Etiikka ja hallinto ovat keskeisiä kysymyksiä tekoälyn käytössä. Oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja vastuullisuus sekä riskiperusteinen sääntely ovat painopisteitä sekä kansallisissa että kansainvälisissä ohjeistuksissa. EU:ssa sekä muilla alueilla kehitetään sääntelyä, joka kiinnittää huomion korkean riskin sovelluksiin, data- ja tulostämän läpinäkyvyyteen sekä käyttäjien suojeluun. Tutkimus keskittyy edelleen luotettavuuden, turvallisuuden ja eettisyyden parantamiseen sekä tekoälyn sovellusten hallittuun laajentamiseen.