päättely

Päättely on kognitiivinen prosessi, jossa johtopäätöksiä tehdään premissien tai havaintojen perusteella. Se kattaa sekä arkisen ajattelun että muodollisen logiikan tutkimuksen, ja sen tavoitteena on päätellä, mitä on todistettu tai todennäköistä. Päättelyn tarkastuksessa voidaan huomioida kolmitasoinen rakenne: mitä premissit sanovat, millä menetelmällä johtopäätös muodostetaan ja kuinka vahva johtopäätös on suhteessa premisseihin.

Päättely jaetaan usein kolmeen pääjohon: deduktiivinen päättely tuottaa johtopäätöksen, joka seuraa varmuudella premisseistä (esim. jos kaikki ihmiset ovat kuolevaisia ja Sokrates on ihminen, Sokrates on kuolevainen). Induktiivinen päättely antaa todennäköisiä johtopäätöksiä yksittäisten havaintojen perusteella ja kohdistuu yleisten lakien tai malleiden muodostamiseen. Abduktiivinen päättely etsii parasta selitystä havaintojen perusteella ja tuottaa usein hypoteeseja.

Formaali logiikka määrittelee tarkat säännöt ja menettelyt, kuten syllogismit sekä periaatteet kuten modus ponens ja modus tollens, joiden avulla voidaan arvioida argumenttien pätevyyttä. Päättelya voidaan soveltaa matematiikkaan, filosofiaan, tietojärjestelmiin, tieteelliseen tutkimukseen sekä tekoälyyn ja ohjelmointiin.

Päättelyn luonteeseen kuuluvat epävarmuus ja todennäköisyyden käsittely; tilastollinen päättely sekä heuristiikat ovat keskeisiä, kun premissit ovat epätäydellisiä tai konteksti on muuttuva.Historiaan kuuluu varhaishistorian logiikan kehittäminen Aristoleseilta ja modernin logiikan kehitys 1800–1900-luvuilla.