luonteeseen

Luonteeseen on suomen kielen illatiivin yksikkömuoto sanasta luonne, joka tarkoittaa luonnetta, temperamenttia tai luontaista olemusta. Luonne muodostuu siitä, mitä ihmisessä tai asiassa pidetään olennaisena ominaisuutena. Sana esiintyy sekä arkipäiväisessä että muodollisessa kielessä, ja illatiivin muoto luonteeseen ilmaisee suuntaa, muutosta tai liittymistä johonkin luonteeseen liittyvää.

Kielitieteellinen tausta: Illatiivin tarkoitus on ilmaista liikettä kohti, sisään tai liittymistä johonkin. Tässä tapauksessa luonteeseen viittaaminen voi tarkoittaa suunnan tai yhteyden ilmaisemista henkilön temperamenttiin, ominaisuuksiin tai luontaiseen olemukseen. Luonne-sanan useita johdannaisia käytetään usein yhdessä, esimerkiksi luonteenpiirteet (piirteet, osa luonnetta) tai luonteen mukaan (perusteena luonteenpiirteet).

Käyttöesimerkkejä:

- Keskustelu siirtyi luonteeseen liittyviin kysymyksiin.

- Tutkimuksessa tarkastellaan luonteeseen liittyviä piirteitä.

- Hän sanoi toimivansa luonteeseensa sopivalla tavalla.

Käyttö huomioitavaksi: Luonteeseen on osa monipuolista luonne- ja temperamenttisanojen perhettä, ja sitä käytetään monissa ilmauksissa, joissa halutaan korostaa yksilön tai asian sisäistä olemusta, ominaispiirteitä tai luontaista taipumusta. Illatiivimuotoa käytetään sekä konkreettisissa että abstrakteissa yhteyksissä, ja sitä voi tavata sekä tavanomaisessa että akateemisessa tekstissä.

Lisätietoja: Luonne, luonteenpiirteet, luonteeseen liittyvä.