päätöksenteko

Päätöksenteko on toimintaa, jossa valitaan useiden vaihtoehtojen välillä tavoitteen toteuttamiseksi. Sillä on sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä ulottuvuuksia: ihmiset tekevät arkipäivän valintoja ja organisaatiot tekevät strategisia sekä operatiivisia päätöksiä.

Päätökset voidaan jakaa ohjelmoituihin (toistuvia, rutiininomaisia ratkaisuja) sekä ohjelmoimattomiin (uusien ongelmien ratkaisuja). Lisäksi erotetaan strategiset, taktiset ja operatiiviset päätökset kontekstin mukaan.

Päätösprosessi koostuu usein tiedon hankinnasta, vaihtoehtojen luomisesta, niiden arvioinnista ja valinnasta sekä toimeenpanosta ja jälkiseurannasta. Tiede korostaa, että sopivat ratkaisut riippuvat tiedon määrästä, aikapaineesta, riskistä ja sidosryhmien vaikutuksesta. Rationaalinen malli pyrkii maksimoimaan hyödyn tai onnistumisen todennäköisyyden, mutta todellisuus usein kohtaa rajallisen rationaliteetin, jolloin päätöksentekijä kohtaa kognitiivisen kuormituksen.

Yksilötasolla päätöksiä ohjaavat usein intuitio ja kokemukseen perustuva oppi sekä tunteet. Kognitiiviset vinoumat, kuten vahvistusharha tai ankkurointi, voivat heikentää päätöksen laatua. Ryhmien päätöksenteossa korostuvat keskustelu, erilaisten näkökulmien huomioon ottaminen sekä menetelmät kuten aivoriihi, Delphi-tekniikka ja nimetty äänestys.

Päätöksenteon tueksi käytetään työkaluja kuten päätösmatriiseja, kustannus-hyötyanalyyseja, riskikarttoja ja simulaatioita. Organisaation päätöksentekoon vaikuttavat kulttuuri, rakenne, tiedon saatavuus sekä johtajuus ja eettiset periaatteet.