steriilisyyden

Steriilisyyden käsite viittaa tilaan, jossa väline, aine tai ympäristö on vapaa elävistä mikro-organismeista, mukaan lukien bakteerit, sienet, virukset ja itiöt. Tällaista tilaa tavoitellaan erityisesti lääketieteellisissä ja biotieteellisissä sovelluksissa sekä elintarviketeollisuudessa. Steriiliys ei välttämättä tarkoita absoluuttista kuolemista kaikille mikrobilajeille, mutta käytännössä sillä pyritään siihen, ettei viableja mikro-organismeja ole läsnä tuotekontaktissa tai niiden ympäristössä kontaminaation estämiseksi.

Sterilointi ja puhdistus ovat sterilisyyden saavuttamisen keskeisiä menetelmiä. Yleisimpiä sterilointimuotoja ovat höyryautoklavointi (höyry, korkea lämpötila ja kosteus), kuivahöyry, kemialliset sterilointiaineet kuten etyleeniglykoli tai vetyperoksidipohjaiset järjestelmät sekä kaasukäyttöiset menetelmät kuten etyleenidioksidi. Myös ionisoiva säteily, kuten gamma- tai elektronisäteilyn käyttäminen, on käytössä erityisesti silloin, kun kuumuus ei sovellu käsiteltäville materiaaleille. Steriliteetin varmistamiseksi toteutetaan sterility testing ja valiidaatio, usein tuotespesifisellä tavalla, ja tavallisesti ilmoitetaan steriiliystasoksi SAL (sterility assurance level), joka käytännössä viittaa virheettömyyden todennäköisyyteen, usein 10^-6 tai alhaisempi.

Steriilisyys on keskeinen osa aseptista tuotantoa ja prosesseja: kirurgiset välineet, lääkevalmisteet, laboratoriotuotteet sekä joissakin elintarvikkeiden ja terveydenhuollon laitteissa. Sterilointiprosessit sekä säilytys ja pakkaus tähtäävät kontaminaation estämiseen ja tuotteen säilyvyydestä huolehtimiseen sekä potilaiden turvallisuuteen. Eri toimialoilla noudatetaan kansainvälisiä standardeja ja säädöksiä steriiliyden todentamiseksi ja ylläpitämiseksi.